-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATDarvehii guovžža filbmii geainnu alde

Darvehii guovžža filbmii geainnu alde

-

-

Áltálaš William Arnesen lei vuodjime Guovdageainnus Áltái, go oinnii guovžža E45 guoras Čohkadievás, birrasii 2 miilla lulábealde Máze.

Olbmot geat orrot guovllus gos guovža lea giđđat juo oidnon, eai bala gal guovžžas.

Son ii lean gal vuordán jur guovžža oaidnit go lei vuodjime E45 mielde birrasii 2 miilla lulábealde Máze.

– Mun dieđus healkkehin hirbmosit go fáhkkestaga oidnen guovžža das čuožžume luotta alde jur das mu ovddabealde, muitala Arnesen Ávvirii.


HEALKKEHII: William Arnesen healkkehii bures go oinnii guovžža čuožžume luotta alde. (Priváhtagovva)

– Dat ruohtastii hirbmat leahtuin go mun lahkonin biillain. Lei hui somá go bessen dan nie bures oaidnit.

Son háhppehii ge filbmestit oanehis filmmaža guovžžas go njuike áiddi badjel ja ruohtesta meahccái. 

 

 

Seamma guovllus gos giđđat 

Guovlu gos guovža dál oidnui lea sullii seamma guovllus gos giđđat guovža lei ealo siste.

 

Ávvir leat fitnat báikkis gos Arnesen lea filbmen guovžža. Dat lea birrasii 2 miilla lulábealde Máze, moadde čuođi mehtera vuolábealde Láhpojohtnjálmmi.

 

Doppe vuhttojit guovžža luottat ja áiddis oidno ahte lea moalkkagan dakko gokko guovža lea mannan badjel, ja mannan viidáseappot Vuollavári guvlui. 


Govven: Kari Lisbeth Hermansen 

 

 

 

Gullan gal ahte doppe lávejit guovžžat

 
Guovža galgá maid giđđat oidnon Rássegálváre guovllus.  
Ii leat diehtu lea go sáhka seamma guovžžas go dat maid Arnesen lea darvehan filbmii.

Inger Eline Eira Buljo orru guovllus gos guovža oidnui giđđat.

Son ii loga gal iežas ballat dainna, vaikko lea ge nie stuora ealli sin lahkosis.

– Mun in leat gal oaidnán, muhto mun gal lean gullan ahte doppe lea davábealde luotta dien báikkis gullon mannan giđa guovža.

– Movt du mielas orru go nie lahka lea oidnon guovža?

– Ii mu mielas gal oro mihkkege. Ille mun jáhkán dat boahtá viesuid lusa gal. Go mii orrut meahcis, vaikko lea das luoddaguoras, de lea aŋkke meahcci, ja de ferte measta vuordit ahte leat meahcceeallit nai das lahkosis, muitala son. 

 

Áigu goitge lubmet

– In mun gal leat balddáskan dainna. Vahát dat lea dieđusge daidda geain leat bohccot doppe, ahte doppe leat meahceeallit mat spedjet. Ja mun jurddašalan gal maid ahte jus šaddet luopmánat, man somá dat lea vuolgit dohko, boagusta Buljo. 

– Jus luomemeahccái galgá vuolgit, de gal dieđus jurddašallá eambbo go muđui dagašii, dadjá son, ja lohká ahte ii nu gal máša ahte ii vuolgge lubmet jus šaddet luopmánat, vaikko lea ge guovža das lahkosis.

– De fertejetne guovžžain ballat guovtte guvlui jus de boahtá go mun lean luomemeahcis.

 

Ferte rieja doallat

Ann-Kristine Bongo lea Čohkadievá Trimklubb jođiheaddji, ja son ii leat goasse oaidnán guovžža doppe.

– Eat mii gal leat goassege guovžža oaidnán Čohkadievás,  dieđusge gullon dat gal lea ahte doppe lea leamaš guovža lahkosis, dadjá son.

– Dieđus go olmmoš vázzá meahcis, de gal jurddaša ja geahčesta moatte háve oalgge badjel oidno go doppe mihkkege.

Sii áigot gal ain vázzit doppe, muhto eai ane gal duššin dan ahte doppe lea guovža lahkosis.

– Mii humaimet ahte dál, go vuolgit tuvrii, de ferte issoras rieja doallat, vai áigá gullá guovža ahte mii boahtit. 

 

Ollu vázziolbmut

Sis leat muhtumat searvvis mat hui dávjá vázzet doppe, ja doppe manná bearaltuvra Rássegalvárrái nai gos olbmot vázzet ollu.

– Veahá ilgat mu mielas gal lea. Go manná veahá dobbelii, ii dan dieđe mii doppe boahtá, dadjá Bongo.


VEAHÁŠ ISSORAS: – Veaháš issoras gal dieđusge lea, ii dan dieđe goasse maid guovža sáhttá fuobmat, dadjá Ann-Kristine Bongo, Čohkadievá Trimklubb jođiheaddji. (Vuorkágovva: Nils Johan Vars) 

– Eai soaitte gal olbmot balddáskit nu ahte eai duostta šat vázzit, muhto olbmos lea goit jurdagis ahte dat sáhttá oidnot. Dat lea veahá issoras dieđusge, ii guovžža dieđe goassege maid dat fuobmá. Muhto orui goit lihkus dakkár guovža mas ii lean čivga, nu ahte dat orru veaháš buoret.

 

 

-Almmuhus-