Odne almmuhuvvojit Norgga vearrolisttut, muhto maid dat rievtti mielde muitalit?
Odne almmuhuvvojit Norgga vearrolisttut, muhto maid dat rievtti mielde muitalit?
Diimmá dienasjagi vearrolisttut leat dál almmuhuvvon. Vearrolisttuin beassá oaidnit Norgga vearromáksiid dietnasa, opmodaga ja man olu vearu mákset.
Stuoradiggi lea mearridan vearrolisttut galget almmolaččat, vai servodat galgá sáhttit bearráigeahččat vearromearrádusaid obbalaččat, ovttaskas olbmuide ja joavkkuide.
Servodatvakšun
– Dábálaččat sáhttá ákkastallat ahte vearrolisttut leat almmolaččat, go lea dehálaš almmolaš debáhttii vearrovuogádaga birra, ja vearrovuogádaga luohttevašvuhtii, lohká Jørgen Næsje, Stáhtačálli Ruhtadandepartemeantta stáhtačálli.
Ovdal lávejedje vearrolisttut almmolaččat, ja vaikko gii beasai daid geahččat.
– Maŋŋel go listtut biddjojedje nehttii, de lei álki «snuggat», ja dat ii lean ulbmil vearrolisttuid almmuheamis. Olgeš ja Ovddádusbellodat ráđđehus rievdadii njuolggadusaid, vai juohke vearromáksi sáhtii geahččat gii lea geahččan su dieđuid vearrolisttus. Vearrolisttut almmuhuvvojit dál dušše Vearroetáhta neahttasiidduin. Čavgen lea maid dagahan ahte eai leat šat liikká olu ohcamat vearrolisttuin.
– Mii oaivvildit ahte dát rievdadeapmi bures seailluha ulbmila, go jurddaša juohke vearromáksi persovdnasuodjaleami birra, rabasvuođa ektui, lohká Næsje.
Mii boahtá ovdan vearrolisttuin?
Obbalaččat sáhttá lohkat ahte vearrolisttuin boahtá ovdan dienas ja opmodat mas galgá vearu máksit.
Dienas mii vearrolisttuin boahtá ovdan lea nettodienas. Das leat buot gessosat váldon eret, ja das ii oainne mii álgodienas lei. Dain ii oainne olu gessosat leat, ja makkár gessosat leat. Gessosat sáhttet leat vuolimus-geasus, reantogolut, oasusvahát dahje eará golut main lea geasusvuoigatvuohta. Nettodienas lea dat mas máksá dábálaš vearu.
Opmodat mii boahtá ovdan vearrolisttuin lea vearroárvu opmodagas. Das lea maid loatna gesson eret. Nettoopmodat lea mas máksá opmodatvearu.
Vearru mii vearrolisttuin boahtá ovdan, lea bruttovearru, nettovearru ja opmodatvearru.
Dienas ii leat seamma go bálká
Ruhtadandepartemeanta dieđiha ahte vearrolisttut eai álo čájet ollislaš gova juohke ovtta ekonomalaš dilis.
– Muhto almmuheapmi addá áin vejolašvuođa juohkehažžii ja mediai čađahit servodatdárkkisteami, mii sáhttá veahkkin eastadit boasttugeavaheami eiseválddis, dieđiha Ruhtadandepartemeantta.
– Vearrolisttuin lea juohke ovtta nettodienas, netto-opmodat ja vearru. Go dienas sáhttá boahtit máŋgga sajis, de ii mearkkaš ahte dienas lea seamma go bálká.
