-Almmuhus-
OĐĐASAT– Dál gal rievdá stivrejupmi

– Dál gal rievdá stivrejupmi

Journalista

-

-

Ruoŧa sámediggeválggaid gaskaboddosaš bohtosat čájehit ahte Guovssonásti bellodat, mii maŋemus áigodagas lea opposišuvnnas leamaš, lea okta válggaid stuorimus vuitiin, go sii ožžot guokte saji eanet Sámedikkis, ja bellodagas leat dal vihtta saji.

Miessemánu 21. beaivvi ledje Ruoŧa Sámedikki válggat ja dán vahkku lohkagohte Norrbottena leanastivra jienaid. Válggaid loahppabohtosat leat válbmasat duorastaga, ja leanastivrra gaskaboddosaš logut čájehit ahte Bivdo- ja guolástansámit lea stuorimus bellodat ovcciin áirasiin. Maŋemus áigodagas leage Bivdo- ja guolástansámiin ovttas ovttasbargoguimmiiguin leamaš Sámedikki jođiheapmi.

 

Stuorimus joavku

Guovssonásti bellodat, mii maŋemus áigodagas lea opposišuvnnas leamaš, oažžu guokte eanet saji Sámedikkis, ja bellodagas leat dal vihtta saji. Nubbi Guovssonástti guovtti bellodatjođiheaddjis, Lars-Miguel Utsi, lohká bohtosiid čájehit ahte sii ovttasbargoguimmiiguin leat dat stuorámus joavku Sámedikkis 15 áirasiin.

– Fápmu gal oba sihkkarit rievdá Sámedikkis dál, ja mis lea buorre vejolašvuohta oažžut jođiheami. Min joavku leat dat stuorámus joavku dál, ja mii dárbbašit 16 áirasa oažžut eanetlogu ja stivrejumi Sámedikkis. Leat njeallje bellodaga mat leat ožžon ovtta áirasa, ja mii fertet dál gávdnat geainna dain sáhttit ovttasbargat, lohká son.

 

Sii galget ge dál borgemánu rádjái bargat dan ala ahte hukset eanetlogu.

– Mis lea oktasaš ovddasvástádus hukset nanu Sámedikki mii addá bargoráfi boahttevaš njealji jahkái, lohká Utsi.

 

Utsi mielas lea Guovssonástti ovdáneapmi dáin válggain hui illudahtti.

– Lean hui duhtavaš ja giitevaš go olbmot jienastit min ja politihka mii nanne olles Sámi servvodaga ovdáneami, ealáhusaid ja boazoealáhusa. Go geahččá ollislaš jienastanlogu de leat Sámedikki jienasteaddjit lassánan viđain proseanttain, ja dat lea hui positiiva midjiide, lohká Utsi.

 

Bohtosat ruoŧa sámedikkeválggain 2017:

 

1. Bivdo- ja guolástansámit, 1473 jiena = 9 áirasa

 

2. Sámiid Riikkabellodat, 1199 jiena = 7 áirasa

 

3. Guovssonásti, 786 jiena = 5 áirasa

 

4. Vuovdega -Skogssamerna, 477 jiena = 3 áirasa

 

5. Landspartiet svenska samer, 422 jiena = 3 áirasa

 

6. Samerna, 233 jiena = 1 áirras

 

7. Min Geaidnu, 199 jiena = 1 áirras

 

8. Samiska Folkomröstningspartiet, 128 jiena = 1 áirras

 

9. Albmut, 122 jiena = 1 áirras 

 

Jienastan oktiibuot: 5056

 

Gáldu: Val.se

 

 

 

 

-Almmuhus-