Go son huksii beatnagii suoji, de ii lean goassige jáhkkan dan ahte das maid gártá máksigoahtit opmodatvearu, muhto nu lea dál Guovdageainnu suohkan mearridan.
Go son huksii beatnagii suoji, de ii lean goassige jáhkkan dan ahte das maid gártá máksigoahtit opmodatvearu, muhto nu lea dál Guovdageainnu suohkan mearridan.
Juovlamánus 2016:s mearridii Guovdageainnu suohkanstivra bidjat ođđa opmodatvearu eatnamiidda ja visttiide. Lea mearriduvvon ahte buot fásta opmodagain meroštallo árvu ja dan mielde galgá máksot opmodatvearru.
Imáštallá
Guovdageaidnulaš Sten Olav Heahtta, geas lea viessu márkanbáikkis imaštallá veaháš movt suohkan lea dahkan go leat rehkenastán opmodatvearu, go čájehuvvo ahte galgá beatnatviesu ovddas maid máksit opmodatvearu.
– Lea oalle ártet go visti, mii lea mehterbeale alu iige leat olles njealjádasmehtera ge, addá vuođu rehkenastit opmodatvearu.
Guokte beatnatviesu
Ii vel das galli, sus lea maid barta Geađgejávregáttis, gos maid lea beatnatviessu, mas maid šaddá máksit opmodatvearu.
– Dat lea vel ollu heajut beatnatviessu go dát mii lea dás viesu luhtte, ja ii leat dáigá das, muhto dasa lea maid biddjon alla árvu ja dan mielde maid lea biddjon opmodatvearru, lohká son.
Vaikko Heahtta mielas lea veaháš hearvái go beatnatviesuin gáibiduvvo opmodatvearru, de ii oro su mielas vuoiggalaš vuohki rehkenastit vearu.
– Ii dain beatnatviesuin leat sáhka eará smávva supmiid mielde, muhto go oktii biddjojit buot, sáhttá váikkuhit loahppa submái. Dat ii leat álki ipmirdit movt suohkan lea bidjan daid rehketbihtáid, ja nu movt mun dulkon de orrot bidjan 9000 ruvnnu árvun goappánai beatnatvissui. Dat gal lea mu mielas oba ollu, lohká son ja áigu váldit oktavuođa suohkanin ja bivdit okte vel geahččat dan, go dat ii oro riekta su mielas.
Ollusat váldan oktavuođa
Guovdageainnu suohkanin leatge, maŋŋel go opmodatvearru bođii, olusat váldán oktavuođa. Servicetorggas muitalit dušše bearjadaga iđida leat viđas váldán oktavuođa, ovdamearkka dihtii, lohket sis eai leat šat diet opmodagat, sutnje leat bidjan eará olbmuid opmodaga, ja jearran movt lea vearru go lea láigoeatnama alde viessu.
– Go láigoha FeFos eatnama, de ii galgga das máksit opmodatvearu suohkanii, muitala suohkana bargi Maia Hætta.
Movt lea dahkkon árvomihtideapmi?
– Lea dahkkon dárkilis bargu, gos suohkana bargit leat leamaš mihtideame ja govveme buot visttiid ja mat leat ovtta eatnama alde olles suohkanis, ja maŋŋel lea suohkana takserenlávdegoddi bidjan árvvu opmodagaide eatnamiid alde, lohká Hætta.
Buot visttiin
Takserenlávdegotti lea Klemet Ole K. Hætta jođihan, ja son muitala sii leat buot visttiin mihtidan árvvu, nu movt suohkanstivra lea mearridan ja čuvvon lága.
– Mii leat govaid ja mihtuid mielde bidjan árvvu, dušše olggobealde viesuid, ja dieđusge eai leat suohkana bargit siste fitnan viesuin.
Gaskamearalaččat hálbu
Guovdageainnu sátnejođiheaddji Johan Vasara lohká son lea sihtan hálddahusa iskkat ášši dárkileappo, ja eaktudan ahte buot lea lága mielde dahkkon. Son lea maid bivdán hálddáhusa iskat leago dábálaš nu movt beatnatviesuin gáibidit opmodatvearu, ja lohká jus ii oro vuoiggalaš de lea olbmuin váidalanvejolašvuohta.
– Mii leat suohkanstivrras mearridan buot opmodagat galget mihtiduvvot ja takserejuvvot, go dat ii leat dahkkon 80-logu rájes, ja ollu visttiin lea boares táksta. Mii leat deattuhan ahte vearru biddjo nu vulos go vejolaš vai ii čuoza nu garrasit olbmuide, ja gaskamearálaččat opmodatvearru hálbu, lohká son.
Ruhta manná skuvlii
Leago opmodatvearru movtge čadnon dasa ahte Guovdageainnu suohkan lea ain ROBEK-suohkan, ja vuoliduvvo go dalle go suohkan beassá eret ROBEK-suohkaniin?
– Dan gal ferte árvvoštallat dan beaivvi go dat boahtá. Dat opmodatvearru lea smávva lasáhus suohkanii, ja dat ruhta lea várrejuvvon skuvlafondii. Go áigut plánet ođđa skuvlla, de fertet maid plánet ruhtadit dan, lohká Johan Vasara.
