Finnmárkku Fylkkamánni birasgáhttenossodat dieđiha, ahte Finnmárkku jogain leat šaddan ollu ruoššaluosaid veajehat.
Finnmárkku Fylkkamánni čállá iežaset ruovttusiiddus, ahte ruoššaluossaveajehat leat gávdnon gođđángobiin gos maiddái ledje atlántta luossameađđemat.
Mannan čavčča ledje ge ollu ruoššaluosat Finnmárkku jogaide gorgŋon gođđanbáikkiide.
Dál lea duođaštuvvon ahte daid meađđemat leat ceavzán ja šaddan ollu veajehin mat dán giđa juo luoitilit merrii.
Ruoššaluossa «čáhppeslisttus»
Ruoššaluossa lea ge guolli mii ii gula lunddolaččat Norgga jogaide, ja nu árvvoštallo stuorra áittan guliide mat lunddolaččat gullet Norgga lundui.
Diibmá ledje ge erenoamáš ollu ruoššaluosat gorgŋon jogaide čavččabeallái gođđobáikkiide.
Gođđá árabut
Ruoššaluossa gođđá loahpageahčen borgemánu čievrabotniide gos leat badjel dálvvi.
Lea temperatuvra čakčat ja giđđat mii mearrida goas meađđemiin šaddet veajehat, ja das lea stuorra mearkkašupmi ahte cevzet go veajehat.
Eamiluossa, mii lea atlántaluossa, gođđá maŋŋel go ruoššaluossa.
Danne leat árvvoštallan ahte nagoda go eamiluossa bilidit ruoššaluosaid meađđemiid, go moivejit dasto maŋŋel čavčča gođđobáikkiid dahje go luitet meađđemiid ruoššaluosaid meađđemiid ala.
Kárten gođđobáikkiid
Finnmárkku Fylkkamánni lea ge dorjon gođđobáikkiid kártenprošeavtta man dán giđa lea čađahan «Naturtjeneste i Nord» ásahus.
Sii leat ge mannan čavčča iskan gođđobáikkiid, ja dán mánu álggus leat fas iskan gođđobáikkiid ahte mot lea mannan ruoššaluosa meađđemiiguin.
Dan bargui leat geavahan elfápmoguollerusttega mainna «časket galmmas» veajehiid, nu ahte sáhttet daid goivet bajás baskkesčalmmat hoavain.
Ollu ruoššaluossaveajehat šaddan
Eai ge leat beare movttiidahtti bohtosat. Buot jogain main sáhtte iskat gođđobáikkiid ledje ollu ruoššaluossaveajehat.
Dat gávdnojedje ovttas eamiluosaid meađđemiiguin. Seamma sajis ledje maiddái boarrásat atlántaluossaveajehat.
Lea ge dan láhkai ahte eamiluosa veajehat orrot jogas 4-5 jagi ovdal go mannet merrii, muhto ruoššaluosa veajehat luoitilit vuosttaš jagi juo merrii.
Dutkit eai dieđe ge man galle vahkku ruoššaluosa veajehat orrot jogas, ja gilvala go eará guliiguin biepmu dáfus jogas.
Dat lea juoga man áigot ain dutkat boahttevaš jagiid.
Boahtte jagi sáhttet fas boahtit ollu
Ruoššaluosa veajehat, mat dál mannet merrii, sturrot juo boahtte jahkái.
Dat mat besset merrii ja cevzet bohtet fas 2019:s jogaide gođđat.
Eamiluossa eanaš háviid boahtá seamma johkii gođđat, muhto ruoššaluossa sáhttá bieđganit iešguđet jogaide gođđat.
Danne lea ge dutkiid mielas gelddolaš man ollu ruoššaluosat gorgŋejit Finnmárkku jogaide boahtte jagi.
Dehálaš dieđihit
2016:s ledje ge unnán ruoššaluosat mat gođđe Finnmárkku jogain man dihte vurdet dán geasi unnán dakkár luosaid goargŋut jogaide.
Muhto soames boahtá dán ge jagi. Maiddái Ruoššas, gos leat luoitán dáid luosaid 1990-logu rádjái, leat unnit ruoššaluosat párralogu jagiid.
Loahpas vel muittuhit «Naturtjeneste i Nord» dutkit ahte lea dehálaš dieđihit juohke áidna ruoššaluosa man guhte ge goddá.
