Guovdageainnus ii beasa diehtit movt šaddá politihkalaš ovttasbargu ovdal dan beaivvi go suohkanstivra vuođđuduvvo.
Guovdageainnus ii beasa diehtit movt šaddá politihkalaš ovttasbargu ovdal dan beaivvi go suohkanstivra vuođđuduvvo.
Eanas suohkaniin leat dál guokte vahku maŋŋel válggaid geargan juo šiehtadallamiiguin ja dihtet gii šaddá sátnejođiheaddji. Guovdageainnus gal lea ain hui čiegus gii lea irgaleame geasa.
Mánu geahčen easkka
Jus buot manná nugo láve, de ii dieđe oktage sihkkarit geat ceggejit eanetlogu ovdal suohkanstivrra konstituerenbeaivvi, golggotmánu 29. beaivvi.
Guokte stuorámus bellodaga, Johttisámi listu ja Bargiidbellodat, mat goappašagat oaččuiga vihtta áirasa sisa, dárbbašeaba njeallje iežaska beallái vuoitit eanetlogu. Goappašagat leaba hui várrogasat muitaleames beare olu.
Vasara jávoheapme
Bargiidbellodaga (Bb) njunuš Johan Vasara lea váttis oažžut telefuvdnii, muhto vástida go Ávvira čálalaččat jearrá. Son ii hálit maidege dadjat vuos ja vástida ná:
– Gal dat gulustuvvo go čielgagohtet áššit, dadjá son oanehaččat. Son lea ovdal dadjan ahte lea rabas buohkaide.
Suollemas čoahkkin
Maiddái Johttisámi listtu (JL) njunuš Anders S. Buljo čiegada geaiguin sii šiehtadallet.
Son duođašta gal ahte sii ledje duorastat eahkeda čoahkkimis suohkanviesus dan birra, muhto ii muital geaiguin.
Lea go dis leamašan čoahkkin Sámeálbmotlisttuin?
– Dat gal ii doala deaivsa, dadjá Buljo oanehaččat, ja loahpaha ságastallama: – In mun sáhte nu olu muitalit, muhto mus galgá dál čoahkkin. Dat čoahkkin lea maid čiegus, dadjá Buljo.
Dálonis vuordámušat
Dáloniid Listu lea iežaset njeljiin áirasiin stuorámusaid searvvis dál. Mannan áigodagas sii ovttasbarge Bargiidbellodagain ja SÁLain eanetlogus, ja lea maid leamaš várresátnejođiheaddji. Dáloniid listtu njunuš Hans Isak Olsen ii loga sin čadnon gal oktiige, vaikko lunddolaš lea bargat ovddeš olbmáiguin.
– Mis ii leat makkárge šiehtadallan, ja dál lea dan guovtti stuorámus bellodaga duohken mainna lágiin gorrot oktii eanetlogu. Mii gal leat hui friddja, eat leat čadnon guđe ge guvlui, dadjá son.
Son lohká lagamus ovttasbargoguoibmin leat SÁL, go sii leat álo boahtán ovttaide. Ja lea hui čielggas maid sii gáibidit jus bohtet dan muddui:
– Lea áibbas čielggas mii gáibidit várresátnejođiheaddji saji jus searvat ovttainge, dadjá Olsen.
Njuolgut váivi journalistii
Guovdageainnu lagasradio (GLR) váldodoaimmaheaddji Nils Martin Kristensen lohká Guovdageainnus lea juo kultuvra ahte galgá čiegadit ovttasbargoguimmiid dassážii go juo konstituerejuvvo.
– Nu lea leamaš juohke jagi goit 80-loguid rájes go álgen čuovvut. Sii dollet olu čoahkkimiid ja ráhkadit šiehtadusaid gaskaneaset ja vurdet konstituerema, muhto fáhkka sáhttá goitge rievdan nášši. Journalistan ii beasa diehtit ii baikka ge, lea njuolgut váivi. Ságat gal jorret, muhto ii sáhte jáhkkit ge masage, dadjá Kristensen.
Cieggan dábit
Nils Martin Kristensen jáhkká ollu listtuid háliidit rahpaseabbo vuogi, nugo eará báikkiin lea, ja ođđasit álggahit bargovugiid. Muhto seammás ii duostta oktage rahpasit šiehtadallat, go de lea fas hearki vuoittáhallat jus earáin leat vuosteárvalusat.
Máŋga vejolašvuođa
Son oaidná golbma vejolašvuođa movt sáhttá šaddat, muhto ii duostta gal daid ge árvalit nu sihkkarit.
– Eanemus diehttelas čoavddus leat smávva bellodagat Olgeš ja Gurut, ja vel JL ja SÁL, mas dálá sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta (SÁL) joatkkášii ámmáhis. Soitet gal šaddat beare go leat njeallje listtu, ja šaddá olu sáhka posišuvnnain. Nubbi čoavddus leat dálá ovttasbargoguoimmit, Dálon, SÁL ja Bb. Bb ii leat mannan áigodagas báljo oba profileren ge iežas, muhto dál beasašii gievrramussan stuorimus bellodahkan posišuvnnas, dadjá Kristensen.
Guokte stuorámusa, Bb ja JL geain juo leat leamaš ságastallamat, lea Kristensena mielas goalmmát čoavddus.
– Muhto dat gal lea vehá vearrás ovttasbargu, go dáppe Guovdageainnus lea dain bellodagain guovttelágán oaivil mii Guovdageainnus galgá boahtte áiggis. Ja go leaba seamma stuorrát, de goappašagat sáhttiba leat geahnoheamit, dadjá son.
