-Almmuhus-
OĐĐASATČuođi studeantta čoahkkanit máilmmi stuorámus klássalatnji

Čuođi studeantta čoahkkanit máilmmi stuorámus klássalatnji

-

-

Njeallje sámi ovddasteaddji leat Kanadas ja Kalaallit Nunaatas dál ovttas 100 eará ohppiiguin oahppame movt hukset buoret máilmmi boahttevaš buolvvaide. Sámi nuorain leat čielga oainnut movt áigot viidáset bargat go máhccet fas ruoktot.

Čuođi nuora, gullevaččat miehtá máilmmi, čoagganit Kanadai dáid beivviid ja vulget ekspedišuvdnii Kalaallit Nunaatai ja borjjastit oarjerittus ja njulgejit fas Kanadai, seamma báikái gos vuohččan deaivvadedje. Njealjis sis leat sámi ovddasteaddjit, ja galget máilmmi stuorámus klássalanjas oahppat eanet árktalaš guovllu birra.

Eurohpa Uniovdna searvá jagi 2019 Árktalaš Ekspedišuvdnii ovttas Students on Ice (SOI) dahje Studeanttat jieŋa alde vuođđudusain – EU oassálastá vuosttaš háve dán guhká vurdojuvvon mátkái Davimus Árktalaš guvlui.


Eurohpá Uniovnna delegašuvdna Kanadas leat govas, olgeš bealde politihkalaš ráđđeaddi Gabriel Gonzalez, Nils Ándá Baer, Jon-Erik Näkkäläjärvi, Pirita Näkkäläjärvi ja politihkalaš jođiheaddji almmolaš earániid ossodagas Stefano Fantaroni.
Preassagovva.

Badjel guokte vahkku

Lea ekspedišuvdna mii bistá 16 beaivvi ja čohkke badjel čuođi logahat- ja universitehtastudeantta Davvi- ja Mátta-Amerihkás, Eurohpás ja Ásias dutkat ekosystemaid ja eamiálbmotkultuvrraid Kanada Árktalaš guovllus ja Kalaallit Nunaatas suoidnemánu 23.beaivvis gitta borgemánu 7.beaivvi rádjái.

Oassin guoibmevuođas de ruhtada EU njealji olbmo oassálastima ja sádde ekspedišuvdnii golbma studeantta ja ovtta bajásgeassi sámi servošiin Ruoŧa ja Suoma bealde.


Martina Fjällberg illuda oahppat eanet inuihtaid birra ja juogadit vásáhusaid. 
Son jáhkká mátki leat ávkin go áigu viidáset gazzat oahpu. 
Priváhta govva.

Áigu geavahit ekspedišuvnna oahpus

Martina Fjällberg lea 20 jahkásaš Ruoŧa beal sámi nieida gii lea Offerdalas, Jämtlánddas eret. Son lea boazobargi ja áigu lohkagoahtit luonddudieđa Uppsala universitehtas čavčča rájes. Dál lea mielde oahppomátkkis Kanadas ja Kalaallit Nunaatas.

– Mun illudan humadit vuorraset inuihtaiguin, vásáhusaid juogadit ja gullat eanet ovttalaganvuođaid ja makkár erohusat min álbmogiid gaskkas leat. Illudan maid oaidnit luondduelliid, jihkiid ja jieŋaid, lohká Martina.

Go leat fanasmátkái ollen, de áigu Martina hupmat movt dálkkádatrievdan váikkuha Sámi kultuvrii ja guođoheapmái, ja movt sámit vásihit dili Ruoŧa eisseválddiid vuostá.

– Go leat geargan oahppomátkkis árktalaš guovllus, de áiggun muitalit maid lean vásihan ja geavahit vásáhusa viidáset oahpahit eará olbmuid movt dálkkádatrievdan váikkuha midjiide, ii ge dušše Sámiide, muhto buot eamiálbmogiidda ja olles máilbmái, lohká son.

 

Skuvlejuvvojit ja čatnet oktavuođaid

Mátkki áigge studeanttain lea vejolašvuohta oassálastit beaivválaš bargobájiide, maid jođihit movttiidahtti dutkit, eallilan olbmot, musihkkárat, árvvus adnojuvvon olbmot, historihkkárat, njunušáššedovdit ja innováhtorat. Studeanttat leat čađat luonddu- ja eamiálbmotbirrasis, gos sii skuvlejuvvojit ja hástaluvvojit govahallat ja huksegoahtit buoret máilmmi boahttevaš buolvvaide.

Seammás čatnet oktavuođaid olles eallinahkái.


Suoma beal Sámi nuorra Jon-Erik Näkkäläjärvi lea mielde ekspedišuvnnas, gos ohppet árktalaš guovllu birra ja movt hukse buoret boahtteáiggi máilmmi boahttevaš buolvvaide.
Preassagovva.

Háliida oahpu viežžat

19-jahkásaš Suoma beal sámi bárdni ja boahttevaš boazobargi, Jon-Erik Näkkäläjär Anáris eret, ii loga iežas fitnan Ottawas Kanadas ovdal. Dál lea son doppe ja lea okta dain 100 studeanttain oahppomátkkis.

– Kanadas lea hávski. Háliidan oaidnit máilmmi ja movt eará eamiálbmogat máilmmis orrot. Háliidan oahppat eanet ja hukset oktavuođaid ja máhtu maid boahtteáiggis sáhtán geavahit, čilge Jon-Erik.

Son lea illudan fanasmátkái ja oaidnit árktalaš guovllu, mii sutnje lea eanet eksohtalaš go Skandinavia árktalaš guovlu.

– Deháleamos oassi lea mu mielas oahpásmuvvat olbmuiguin. Ruovttus leat muhtin áššit mat váikkuhit mu álbmogii, nu go dálkkádatrievdan, politihkalaš ja ekologalaš áššit ja globaliseren, lohká son.

Eurohpá Uniovnna Kanada-delegašuvnna birra

Vuođđuduvvon jagis 1976, Eurohpá Uniovnna delegašuvdna Kanadas lea dievas diplomáhtalaš ovddastus ja dan bokte, lunddolaš oktavuohta Kanada EU ja Kanada eiseválddiid gaskkas. 
Das lea maiddái nana almmolaš diplomatiijamandáhtta, mii lea hábmejuvvon lasihit dieđuid ja áddejumi Eurohpá Uniovnna birra ja maiddái EU-Kanada-gaskavuođa birra. 

Gávdnat čovdosiid birasgažaldagaide

Doaimma lágideaddjit juogadit višuvnna ja čatnašumi hukset transatlánddalaš šalddiid ja addit nuoraide vejolašvuođa viiddidit sin dieđuid ja áddejumi Árktalaš guovllu birra vai sis sáhttet boahtit čuovvovaš buolvva jođiheaddjit árktalaš áššiin. Sii fertejit ovttasbargat rastá rájiid gávdnan dihte čovdosiid árktalaš – ja máilmmiviidosaš – birasgažaldagaide, dego mearaid nuoskkideapmái ja áitagiidda lunddolaš ekosystemaide, guollečáziide, ja lundui maid dálkkádatrievdan dagaha.

– Árktalaš riikan ja aktiivalaš EU lahttoriikan, Suopma doarju nana EU-oassálastima árktalaš guovllu suvdilis ovdáneami ovdii. Suopma lea áiddo loahpahan iežas árktalaš ráđi ságadoallivuođa, man áigge mii vuoruheimmet birassuodjaleami, oktavuođaid, meteorologalaš ovttasbarggu ja skuvlejumi mat leat buot hui deaivilat maid SOI-ekspedišuvdnii. Mun anan erenoamažit árvvus SOI ulbmila ovddidit eamiálbmogiid gaskasaš oktavuođaid álbmogis álbmogii. Mun dieđán máŋgga ságastallamis dán áššis man olu sámit, ja Kanada ja Kalaallit Nunaata eamiálbmogat atnet dan árvvus, lohká Suoma Kanada-ambassadevra Vesa Lehtonen.

Students on Ice -vuođđudusa 
birra

Students on ice (SOI) -vuođđudus lea bálkkašuvvon organisašuvdna, man ulbmilin lea ovddidit dearvvaslaš ja suvdilis boahtteáiggi. Ulbmila várás vuođđudus fállá lávddi oahppamii, ja ideaide ja menestuvvi kultuvrraid gaskasaš ovttasbargui. 
Jagi 2000 rájes SOI lea čohkken oktii badjel 3000 nuora ja bajásgeassi ja višunára jođiheaddji 52 riikkas, ekspedišuvnnaide ja álgagiidda árktalaš ja antárktalaš guovllus ja daid gaskas. 
Boađus lea máilmmiviidosaš fierpmádat, mii lea vudjon báikkálaš biras-, sosiála ja politihkalaš gažaldagaide. 
Dat váikkuha sin oainnuide ja daguide guovddášáššiin, dego dálkkádatnuppástus, mearaid dearvvasvuohta ja servošiid oassálastin.

Veardidit iežaset vásáhusaid

EU doarjja ekspedišuvdnii speadjalastá EU ja Kanada gaskavuođa, man buoridit jagi 2016 EU ja Kanada strategalaš guoibmevuohta ja viiddis ekonomalaš ja gávppálaš soahpamušat, sihke eurohpalaččaid ja kanadalaččaid gaskasašdialogat, lonohallamat ja ovttasbargoprošeavttat, mat leat oppa áigge eanet.

EU doarjja sámi oassálasttiide deattuha maiddái man dehálaš lea juogadit dieđuid sámiid ja sámi kultuvrra birra, erenoamážit ekspedišuvnna nuorra oasseváldiide. Bealli ekspedišuvnna studeanttain leat eamiálbmotnuorat. Sii besset veardidit iežaset vásáhusaid sámiiguin.

-Almmuhus-