Čoahkkanit Staarii ávvudit 100 jagi

Guovvamánu nuppi vahkku čoahkkanit fas sápmelaččat oktasaš ávvudeapmái. Sullii seamma go Tråante lei Norgga beale Sámis diibmá.
Dán jagi čoahkkanit sápmelaččat Staarii, Lulli-Sápmái.

Staare, dahje Östersund ruoŧagillii, lea dat báiki gos Ruoŧa beale sámiid vuosttaš riikačoahkkin lei, 100 jagi áigi.

Tråante bovttii jurdaga

Ii leat dáhpedorpmis go Ruoŧas lei vuosttaš riikačoahkkin jagi maŋŋil go Norgga bealde. Lei Norgga sápmelaččaid riikačoahkkin mii buvttii dan jurdaga Ruoŧa beallái maid. Vilhelmina ja Åsele sámiid searvvi jođiheaddji Andreas Wilks ja stivralahtut Lars Jansson, Kristin Stinnerbom, Lars Wilks ja Elsa Pulpur bovdejedje čoahkkimii.

Maiddái Gustav Park ja H-M. Nilsson leigga guovddážis vuosttaš riikkačoahkkima lágideamis. Sudno ja Wilks birra lea logaldallan Staare doaluin.

Bovdejumit sáddejuvvojedje golggotmánu 1918, ja manai buot «lappaide» riikkas ja das lei maid ávžžuhus čohkket buot návccaid ja njeaidit buot hehttehusaid vai ollešii Ruoŧa sámiid vuosttaš jahkečoahkkimii. 219 delegáhta čoahkkanedje, ja goalmmádasoassi sis ledje nissonolbmot. Muhtumat ledje boahtán Norggas maid.

Golbma ášši

Vuosttaš čoahkkimis ledje golbma ášši áššelisttus. Vuosttaš lei lappláhka, ja ođđa mearrádusat das. Okta dain mearrádusevttohusain lei ahte sápmelaččat eai galgan beassat bisánit ja fárret viesuide.

Nubbi ášši lei sápmelaččaid skuvlaortnet, ja makkár buorit ja heajos bealit leat internáhtain.

Goalmmát ášši lei sápmelaččaid organiseren, ja seammás man dehálaš lea ahte sápmelaččain lea sierra aviisa.

Vuostálastimis lei ávki

Ruoŧa riikkabeaivi lei 1917 giđa evttohan gieldit sápmelaččaid fárremis viesuide, álgit eanandoaluin, seammás go ain ledje boazodoalus. Sin oaivila mielde galggai sápmelaš johtit, orrut barttas ja bohccuiguin bargat.

Dan áiggi eai beassan sápmelaččat ieža ovddidit áššiid Riikabeaivvis. Muhtun sápmelaččat ledje goit ge mannan Stockholbmii, gos gávdne soames riikkabeaivvi áirasiid geat várjaledje sápmelaččaid, ja geat dihte sápmelaččaid birra. Dat lei oassin manne evttohus ii dohkkehuvvon. Diehtu manai Gonagaslaš Majestehtii ahte sápmelaččat galget ieža beassat cealkit áššiin mat gusket sidjiide, ovdal go Riikabeaivi mearridii maide.

Wilks: duojár, politihkkár ja miššoneara

Vilhelmina ja Åsele sámiid searvvi jođiheaddji Andreas Wilks lei Gäjkas eret Vilheminas. Su váhnemat leigga boazodoalus, muhto Andreas heittii bohccuiguin 16-jahkásažžan ja fárrii skuvlla vázzit Fredrikai. Go lei muhtun áiggi skuvllas leamaš, de álggii son reŋgot fas fulkkiid. Seammás son áŋgiruššái politihkas ja lei ge čállin Ruoŧa vuosttaš sámesearvvis, Fatmomakke lappförening.

Son lei maid áŋgiris duojár, ja duddjui olu datneárppuin. Dan áiggi go son elii, lei datneduodji measta jávkame Lulli-Sámi guovllus. Son, su viellja Lars Wilks ja sudno eamidat Syrene ja Sanna Hermansson dokumenterejedje minstariid, vugiid ja málliid. Dainna lágiin dagahedje maid ahte eambbosat álge fas duddjot daniin.

Wilks lei risttahas olmmái, ja lei mielde Frälsningsarménis. Son lei miššoneara ja jođii Jämtlánddas ja Lulli-Lapplánddas.

Andreas Wilks jámii skábmamánu 12. beaivvi 1953, 18 beaivvi ovdal su 69. riegádanbeaivvi.

100 jagi ávvudeapmi

Čoahkkin mii lei 1918:s, lea vuođđun deaivvadeapmái mii guovvamánu nuppi vahkku lea Staares. 100 jagi ávvudeapmi álgá 5. beaivvi ja nohká 11. beaivvi.

Buot Ruoŧa sámi organisašuvnnat leat oassin dán ávvudeamis, ja eaiggáduššet dáid doaluid ovttas.

Olles vahkku leat doalut, ja doppe galgá juohkehažžii gávdnot juoga. Kultuvra, dáidda, historjá, valáštallan, márkanat ja politihkka.

Gaaltije Lulli-Sámi kulturguovddáš pláne ja koordinere ávvujagi. Bargu lea prošeaktahámis, ja lea Gaaltjie vuođđudus mii eaiggáduššá prošeavtta.

Erika Unnes lea prošeaktajođiheaddji, ja Jerker Bexelius, Lars-Ove Sjajn, Sámediggi ja Östersund suohkan leat stivrenjoavkkus.