-Almmuhus-

Ruoktot máhccan ođđa vásáhusaiguin ja ipmárdusain

Dál leat ollen ruoktot, mii čiežas geat leat leamaš nuppe bealde máilmmi. Mii leimmet oahppame ja ovddasteame Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla WINHEC čoahkkimis. Dán mátkkis leat beassan vásihit ahte min skuvla dohkkehuvvui álgoálbmot oahppoásahussan, vuosttaš joatkkaskuvla olles máilmmis. Mii leat maid beassan fitnat Aotearoa parlameanttas ja maoriid musea bassibáikkis. Ollu leat oahppan, ja čalmmit maid leat rahpasan.

Čakčabeaivi rievddai giđđan

Mannan vahkku dolliimet mii čiežas Guovdageainnus nuppe beallái máilmmi Aotearoai. Mii čiežas leat oahppit Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas, ja galgat ovddastit min skuvlla WINHEC čoahkkimis. Mii eat leat ovdal leamaš ná guhkkin eret ruovttuguovllu, ja Aotearoa álgoálbmogiid, maoriid, kultuvra lea midjiide amas. Dál beassat oahpásmuvvat sidjiide.

Doalat čavčča ráinnasin

Lávvordaga, čakčamánu 17. beaivvi galget eaktodáhtolaččat miehtá máilmmi čorget sáttogáttiid go Ocean Conservancy organisašuvdna bovde Internášunala mearragáddečorgemii 31. geardde.

– In dieđe manne lean bovdejuvvon šlohttii

Duorastaga doalai gonagas ja dronnet doaluid šloahtas, gosa ledje 1500 guossi bovdejuvvon. Olu sápmelaččat ledje bovdejuvvon doaluide, 14-jahkásaš Aina Emilia lei okta sis.

Meannu-motat

Ollu festiválamannit duddjojit Márkomennui, ja doppe ledje oaidnimis ollu fiinna čiŋat. Sámis, nu go muđui maid máilmmis, leat rievddadan čiŋat ja motat. Márkomeannus sáhtii ge oaidnit ahte dál lea lieđđehearvvat gákti bivnnut.

Dulkot nieguid festiválas

Márkomeanus loktejuvvo oassi sámi kulturárbbis mii ii digaštallo nu dávjá almmolašvuođas, namalassii nieguid dulkon. Ovttas Várdobáikki sámi guovddážiin bovde festivála ságastallamii earret eará “niegadeddjiiguin”.

-Almmuhus-