Nuppi beassášbeaivvi galgá leat čuožžilan veahkaválddálašvuohta ovtta pára gaskka Kárášjogas. Olmmoš gii oinnii dan, riŋgii politiijaide, muhto politiijat eai vuoddján Leavnnjas Kárášjohkii dan dihte.
Nuppi beassášbeaivvi galgá leat čuožžilan veahkaválddálašvuohta ovtta pára gaskka Kárášjogas. Olmmoš gii oinnii dan, riŋgii politiijaide, muhto politiijat eai vuoddján Leavnnjas Kárášjohkii dan dihte.
– Lea váidalahtti go politiijat eai boađe go olmmoš lea heađis Kárášjogas. Gosa de galgá riŋget, galget go priváhta olbmot mannat sisa? Dalle han šaddá vel vearrábun, muitala okta nissonolmmoš gii háliida leahkit anonyma.
Nuppi beassášbeaivvi son šattai vuolgit viežžat ovtta nuorra nieidda guhte galgá leat huškkohallan iežas irgái, muhtun priváhta viesus. Nieidda olmmái lei oaidnán dáhpáhusa, ja lei mannan olggobeallai riŋget politiijaide.
Dan beaivvi lei Porsáŋggu leansmánnekantuvrras vuorru, ja nieida gii riŋgii oaččui dieđu ahte politiijat eai boađe.
Son oaččui maid dieđu ahte fertejit govvet dan nieidda gii lea doaruhuvvon, ja politiijat váldet oktavuođa go lea fas árga.
– Livččii sáhttán vearáskit
Anonymas nisu muitala go manai viežžat nieidda ja su olbmá, oaččui son diehtit mii lei dáhpáhuvvan, ja dan son muitala dál Ávvirii.
Nuorra nieida galgá leat vuolgán viežžat iežas biergasiid go soai leigga heaitalan.
Go doarrun čuožžilii galgá muhtun eará rávisolmmoš leat mannan pára gaskii, vai nieida beassá báhtui.
Son válddii nuorra nieidda doavtteriskkadeapmái, ja govvejedje mearkkaid mat ledje šaddan.
– Mo lea min sihkarvuohta Kárášjogas go politiijat eai boađe. Jurddašan go nuorat dán láhkái bártidit, movt Leavnnjas eai sáhte Kárášjoga politiijaide riŋget, veahkkin boahtit, lohká anonymas nissonolmmoš.
Son lea heađástuvvan go dáhpáhus livččii sáhttán vearáskit, ja son lohká ahte olmmoš sáhttá suhtuid siste vaikko maid fuobmát.
– Jus livčče politiijat boahtán, de livččii jaskkodan, ja livččii oadjebasvuohta niidii ja earáide geat ledje das.
Olu fokus veahkaválddálašvuođa sámi nissoniid vuostá
Anonymas nissonolmmoš, geainna Ávvir humada, maiddái imaštallá go maŋemuš áiggiid lea leamaš olu fokus veahkaválddálašvuođas sámi nissoniid vuostá, ja liikká eai boađe politiijat go ožžot dieđu dakkár dáhpáhusa birra.
– Eai bat politiijat leat lohkan ahte áigot vuoruhit dákkár áššiid, manne de eai vuorut daid. Ii leat ávki hállat ja hállat áššiid birra ja čáppa sániid dušše dadjat medias, lohká son.
Čuovvolit ášši
Beassášlávvordaga rájes álggii Porsáŋggu leansmánnekantuvrras vuorru, ja nu eai lean go Leavnnja politiijat Kárášjogas.
Dalle Porsáŋggu leansmánni ja regiovdnaleansmánni Tarjei Mathisen dáhkidii ahte sis lea doarvái bálvalus Kárášjogas beassážiid.
Leo Johansen, Leavnnja leansmánnekantuvrras, duođašta ahte leat ožžon dieđu dáhpáhusa birra nuppi beassášbeaivvi, muhto eai leat vel registreren makkár ge váidima.
– Mii čuovvolit ášši, váldit oktavuođa gillájeddjiin ja čielggadit ášši, lohká Johansen.
Loga maid: – Ii leat dušše politiijaid ovddasvástádus
– Ii lean heahti
Bjørn Tormod Syversen lei operašuvdnajođiheaddji go dáhpáhus lei.
Son ii sáhte muitalit juste makkár dieđuid sii leat ožžon go leat dutkame ášši, muhto čilge ahte ledje máŋga ákka manne Leavnnja politiijat eai vuolgán Kárášjohkii.
– Min árvvoštallan lea ahte ii lean heahti. Vuosttažettiin lei veahkaválddálašvuohta nohkan, iige lean jáhkehahtti ahte šaddá eambbo. Dieđiheaddji dieđuid mielde eai lean gillájeaddjis mearkkat ja gillájeaddjis lei idjadansadji eará báikkis, lohká Syversen.
Son čilge maid ahte sii čuvvo ášši eahkes, ja árvvoštalle dan nu ahte sáhtte nuppi beaivvi álgit bargat áššiin. Dan sii dahke.
Son deattuha ahte jus livččii ain veahkaválddálašvuohta dáhpáhuvvame go ožžo dieđu, de politiijat livčče vuolgán báikái.
– Ii lean dárbbašlaš sáddet bálvváid badjeláiggis, mii sáddet de go lea heahti.
– Ii go politiijain galgga leahkit stuora fokus veahkaválddálašvuođas nissonolbmuid vuostá?
– Juo dieđusge, ja dat mis lea. Dat lea okta min stuorámus vuoruhemiin, muhto juohke ášši ferte árvvoštallat, lohká Syversen.
