-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATCakkai guokte guovžža

Cakkai guokte guovžža

-

-

Per Anders Bongo fuomášii guokte guovžža mat leigga su ealu guvlui jođus. Daid son darvehii filbmii, geahča filmma áššis.

Per Anders Bongo lei ealloravdda vuodjime iežas dálveorohagas Ánárjohkaávžži oarjjabealde, Ánárjohkagierraga oarjjabealde go fuomášii guokte guovžža, njuolga su ealu guvlui manname.

– Mu vuosttaš jurdda lei caggat guovžžaid. In ballan oba ge, dušše jurddašin ahte ii galggašii ealu sisa ribahit guovžžaid, lohká Bongo.

 

Erenoamáš go leat guokte guovžža fárrolaga

Guovžžat bođiiga oarjjil, ja Bongo cakkai daid davás vai eai mana su ealu sisa.

Son muitala geatkkit leat dálvvi muosehuhttán sin, ja eallu ii leat bisson.


II BALLÁN: Lea vuosttaš háve Per Anders Bongo deaivvada guvttiin guovžžain, muhto son ii ballán. Áidna jurddá lei oažžut guovžžaid eret su ealu lahka. Vuorkágovva: Kila Anti

Son jurddašii ahte guovža ii galggaše beassat dál dohko go Stáhta Luonddubearráigeahčču lea leamaš jávkadeame guokte geatkki guovllus.

– In jáhke ledje čivggat, muhto eai lean nu stuora guovžžat, guovža gal unnu go oađđá. Goit ge lea hui nealggas go aiddo lea lihkkan, lohká Per Anders Bongo.

Dat lei su mielas erenoamáš vásáhus, go ii leat ovdal gullan ahte guovžžat lihkket ná árrat, ja guokte vel fárrolaga.

– Lean vuohttán máŋgii guovžža, muhto in leat goasse vuohttán guokte guovžža, lohká son.

 

Spežžii guovžža čoavjái

Dá maid ii lean su vuosttaš deaivvadeapmi guovžžain.

Ovddit háve go guovžžain deaivvadii, de gal guoskkai vel dasa. Sullii guoktelogi jagi áigi lei son dálveorohagas vuodjime. Dat lei ođđajagemánnu.

– Dat lea hui somás muitalus, lohká son ja boagusta.

– Čalbmegežiiguin oainnestin juoidá mii čáhppá, ja jurddašin rábbi dat lea. Jurddašin geatki lea goddán, ja ahte ferten mannat geahččame gean lea boazu. Njuikejin skuteris eret ja oidnen juoidá muohttaga vuolde. Lei veahá jovgon, ja dat čáhppá. Spežžejin čoavjái go doivon dat lei rábbi. Guovža njuikii guovtti juolggi ala, ja mun maid njuikejin. Vikkai spežžet mu, muhto mun sirdilin maŋos. Dovdui vel biegga bođii ámadaju vuostá. Mun njuikejin fas skutera ala ja vuoddjájin. Guovža lei beaivvi ovdal lihkkan, ja vázzán veahá ja fas nohkkan, muitala Bongo.

Dalle son lei ballan, muhto dán háve gal ii lean. Áidna jurdda lei duvdit guovžžaid eret su ealu lahka.

Son lea gullan davvelis leat siidaránnját maŋŋel oaidnán seamma guovžžaid.

(Ášši joatká gova vuolábealde)


LAHKA: Per Anders Bongo beasai oalle lahka guovžžaid. Priváhta govva: Per Anders Bongo

– Ii leat erenoamáš árrát

Stáda Luonddubearráigeahču (SNO) Finnmárkku boraspirevástideaddji, Magne Asheim, lohká oaidnán filmma, muhto SNO ii leat vel leamaš báikkis.

Son duođašta maid ahte SNO lea leamaš báhčime getkkiid dán guovllus.

– Mii sáddet olbmuid báikái, vai beassat čoaggit DNA-iskosiid. Mii jáhkkit dat lea njiŋŋelas guovža mas lea ovddit jagi čivga mielde. Dat lea hui dábálaš, lohká Asheim.

Son muitala ahte bivvalat mat leat leamaš sáhttet dagahan ahte guovžžat leat lihkkan.

– Lea dávjá ahte guovžžat lihkket go lea bivval. Dál lea ain oalle árrat, muhto guovžžat lávejit sáhttit dáid muttuid lihkkat. Jus cuoŋu vel lea, de sáhttet guhkes gaskkaid vánddardit, čilge son.

SNO registrere guovžžaid DNA-iskosiiguin, ja Asheim ávžžuha olbmuid dieđihit sidjiide jus oidnet guovžžaid.

– Erenoamážit dál go ain vuohttá, de lea álkit čoaggit iskosiid.

-Almmuhus-