-Almmuhus-
-Almmuhus-
MAGASIIDNA Čakčabeaivi rievddai giđđan

Čakčabeaivi rievddai giđđan

-

-

Mannan vahkku dolliimet mii čiežas Guovdageainnus nuppe beallái máilmmi Aotearoai. Mii čiežas leat oahppit Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas, ja galgat ovddastit min skuvlla WINHEC čoahkkimis. Mii eat leat ovdal leamaš ná guhkkin eret ruovttuguovllu, ja Aotearoa álgoálbmogiid, maoriid, kultuvra lea midjiide amas. Dál beassat oahpásmuvvat sidjiide.

Golbma jagi áigi ozai min skuvla dohkkehuvvot WINHEC ásahussan.

WINHEC mearkkaša sámegillii máilmmi álgoálbmogiid alit oahpahusaid ovttastus.

Dán fierpmádaga ulbmil lea nannet álgoálbmogiid vuoigatvuođa alit ohppui. Dat galgá maid doarjut álgoálbmogiid oahppoásahusaid, nu ahte álgoálbmogiin lea eambbo iešmearrideapmi oahpahusa ektui.

 

Háliidit nannet ovttasbarggu álgoálbmogiiguin

Min rektor, Ellen Inga O. Hætta lea muitalan midjiide ahte Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla lea ohcan miellahttun danne go háliidit nannet ovttasbarggu eará álgoálbmogiiguin.

Rektora mielas lea maid dehálaš ahte skuvlla oahppit besset searvat WINHEC doaluide, ja nu ráhkkanahttit sámi nuoraid birget máilmmis.

Danne leat ge mii čiežas dál Aotearoas, dáppe lágiduvvo WINHEC jahkásaš čoahkkin, ja doppe gullá min skuvla dohkkehuvvo go WINHEC miellahttun.

Muhto ovdal go čoahkkin álgá de beassat mii oahpásmuvvat maori skuvllaide ja kultuvrii.

(Ášši joatká gova vuolábealde)

 


DEARVVAHANVUOHKI: Hongi lea maori árbevirolašvuohki dearvvahit. Dá njunástahttá Sara Gáren Ánne Te Puia bargi.

Ollu lea eará ládje

Vuosttaš maid oaidnit go ollet Aucklanda girdihámmanii lea stuorrát čállon Kia ora, bures boahtin maori gillii.

Maorigiella orru eambbo oidnosis go eŋgelasgiela. Oažžut dakkár dovddu ahte dáppe lea maori gielas ja kultuvrras stuora árvu.

Mii eat goit muitte oaidnán sámegiela nie oidnosis girdišiljuin.

(Ášši joatká gova vuolábealde)


HAKA DÁNSUN: Mii beasaimet vásihit lávluma ja haka dánsuma maid sii čájehit turisttaide, dinen dihte ruđaid.

Min mielas orru dáppe visot jorgut.

Vuosttažettiin lea stuora áigeerohus, ja min jándor jorgásii go dáppe lea diibmu oktanuppelohkái diimmu ovdalis.

Go Norggas lea iđit de lea Aotearoas eahket, ja lea giđđadálvi go Norggas lea čakča.

Dáppe vudjet biillaiguin gurut bealde luotta, ja biillain čohkkájit vuoddjit olgeš bealde.

Min ádjagiin lea rádda galbma čáhci, dáppe lea duoldi báhkka čáhci ádjagiin.

Lea maid ártet oaidnit go čázi luoitá, ahte čáhci jorrá justte nuppe guvlui go Norggas. Dat boahtá das go leat nuppe bealde ekváhtora. Dat maid dahká ahte mánnu lea veallut.

 

Duovdagat gal baicca muittuhit min iežamet duovdagiid. Dáppe leat giettit, várit, ruonas vákkit ja ráinnas čáhci jogain. Dáppe maid eai gávdno makkárge váralaš divrrit, muhto dáppe leat amas muorat ja šattut. Dáppe livčče buorre bohccuide, go ii gávdno oktage boranávdi.

(Ášši joatká gova vuolábealde)

 


MOVT TEKNOLOGIIJA RIEVDADA JIERPMI: James Rikcard lea muorrahervenmeašttir, ja dá son čájeha movt hervemiin sáhttá čájehit movt teknologiija rievdada min jierpmi.

Rotorua, maoriid guovddášbáiki

Vuosttaš beivviid mii leat Rotoruas, mii máŋgga dáfus lea dego maoriid váldobáiki.

Dáppe leat lagabui bealli álbmogis maorit, ja dát lea maid Aotearoa guovddáš turistabáiki. Eanas turistat háliidit oahpásmuvvat maoriid kultuvrii, nu dat muitalit go fitnat Te Puia guovddážis.

Sii leat huksen stuora turistaguovddáža, mas maorit ieža čájehit iežaset kultuvrra. Seammás sii dinejit vai besset maori dáiddaskuvlla, New Zealand Maori Arts- and Crafts Institute, ruhtadit.

Dán skuvlla jođiheaddjit eai hálit stádas ruhtadeami, vai ieža besset mearridit movt jođihit skuvlla ja čađahit oahpu. Doppe leat guokte suorggi, muorraherven ja sin mállet čuoldin.

(Ášši joatká gova vuolábealde)


GEAHČČALEAME: Mii leat ieža čuoldime.

Dáiddaskuvla dušše maoriide

Mii leat bovdejuvvon guossin dáiddaskuvlii.

Skuvla lea maoriide, ja sii leat maid mearridan ahte muorraherven lea oahppu dušše maori bártniide ja čuoldin ges nieiddaide. Dáppe ii leat dat dásseárvu masa mii leat hárjánan min skuvllas.

Skuvlla oahpaheaddji, James Rickard, čilge midjiide manne eai oahpat nieiddaide muorraherveme.

(Ášši joatká gova vuolábealde)


MEASTTIR: Čuoldinmeasttir Edna Pahewa čájeha movt dikšot harakiki suoinni.

Maori jáhkus lea oainnat nu ahte jus dievdu meaddá duddjodettiin, de das eai leat makkárge váikkuhusat. Muhto jus nissonolmmoš meaddá, de dat boasttuvuohta čuovvu su maŋisbohttiide ja dagaha váivviid máŋgga bulvii.

Dat lea danin go nissonolmmoš lei eallima seailluheaddji.

Dát jurddašeapmi sáhttá ipmirduvvot nissonolbmuid vealaheapmin, muhto maoriid eallinoainnus lea baicca nissonolmmoš hui árvvus adnon. Sin árbevirolaš muitalusain muitaluvvo ahte buot oahppu ja eallinipmárdus lea boahtán áhkuin.

Ain dál gohčoduvvo oahpu sirdin buolvvas bulvii «aku». Dát sátni sulastahttá sámi sáni «áhkku», ja sámi oainnu mielde lea nu ahte áhkku lea dego viissisvuođa guoddi.

(Ášši joatká gova vuolábealde)


MUORRAHERVENOAHPUS: Goalmmát jagi oahppi muorraherven oahpus. Ráhkadeame olgočiŋa vissui.

Muorrahervenohppui eai beasa go vihtta oahppi jahkásaččat. Muorraduodji geavahuvvui gáhttet dološ maori muitalusaid ovdal go sii ožžo čállingiela.

Dál geavahit ain seamma vuogi muitalit vásáhusaid, ovdamearkka dihte sáhttet muorrahervemiin govvidit movt teknologiija váikkuha maori servvodahkii.

Čuoldinossodagas lea Edna Pahewa vuordime min. Su luhtte beassat oahppat movt galgá čuoldit harakiki šattu maori vugiin.

Harakiki lea guhkes, nanu suoidni mainna lea hui buorre ráhkadit ovdamearkka dihte báttiid ja árbevirolaš biktasiid. Edna oahpaha min dipmadit šattu, ja čuoldit unna guoláža.

(Ášši joatká gova vuolábealde)


ČULDON GUOLLI: Dákkár šattai guolli go leimmet čuoldán

Mii leat ilus go beassat dáid vásihit ja oahppat.

Min vuordámušat leat juo ollašuvvan ja vuordimis vásihit vel eambbo go ollet Otaki WINHEC čoahkkimii.

Áidna mii dál vuorjá lea jurdda movt minguin manná, go mii ieža galgat čoahkkimis muitalit eará álgoálbmogiidda movt min skuvllas lea.

 

Čállán ja govven:

Lavre Johan Eira

Nils Olaf Eira Hætta

Iver Nikolai Juhls

Marit Sofie Turi

Eli Karianne Hætta

Sara Gáren Ánne Nilut

Elle Karen Inga Skum

(Sámi joatkkaskuvlla ja

boazodoalloskuvlla oahppit)

 

Ášši almmuhuvvui vuosttaš geardde bábiráviissas čakčamánu 28. beaivvi. Nuppi oasi beasat lohkat bábiráviissas bearjadaga golggotmánu 7. beaivvi.

 

 

 

 

- Advertisement -
-Almmuhus-