Juristaprofessor Kirsti Bull Strøm mielas šaddá gelddolaš ja dárbbašlaš oažžut dikkis juridihkalaš veardideami boazologu unnidanproseassas.
Juristaprofessor Kirsti Bull Strøm mielas šaddá gelddolaš ja dárbbašlaš oažžut dikkis juridihkalaš veardideami boazologu unnidanproseassas.
– Jus vejolaš, de boađán čuovvut dán dihto ášši. Mu mielas lea buorre go boazologu unnidan proseassa čuvgehuvvo diggevuogádagas, lohká son.
Strøm Bull, geas lea erenoamáš máhttu boazodoallorivttiid birra, oaidná Jovsset Ánte I. Saras buori ášši, go lea stevdnemis geassán ovdan earret eará Ovttastuvvon Nášuvnnaid konvenšuvnna, mii lea siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra – namalassii artihkal 27 – mas daddjo ahte juohkehaččas lea «riekti doaimmahit iežas kultuvrra».
Juristaprofessor Kirsti Strøm Bull, guhte earret eará jođihii boazodoallolága lávdegotti, ii loga dovdat Jovsset Ánte Sara ášši, iige hálit kommenteret eaŋkaláššiid. Su mielas aŋkke šaddá gelddolaš oažžut juridihkalaš veardideami mo boazologu unnidan proseassa lea čađahuvvon.
Stevdnen stáhta
Fálá orohaga nuorra siidaoasseeaiggát Jovsset Ánte I. Sara (23) lea ovdal Ávvirii lohkan ahte ii leat čuovvolan, iige áiggo čuovvolit stáhta gáibádusa, geahpedit ealu mearriduvvon boazolohkui, mii lea 75 heakka.
Sara oaivvilda ahte mearriduvvon boazolohku siidii ii leat lobálaš, su čuoččuhus lea ahte eanandoallo- ja biebmodepartemeantta cuoŋománu 10. beaivvimearrádus galgá fámuhuvvat.
Siviilaáittardeaddji geahččan SP 27
Kirsti Strøm Bull mielas lea ge áibbas riekta dikkis geahččalit boazologu mearrádusaid, riikagaskasaš konvenšuvnnaid ektui. Son lohká, ahte siviilaáittardeaddji lea ovdal geahččan boazodoalu rivttiid, sihke ILO-konvenšuvnna nummár 169 ja artihkal 27 ON konvenšuvnna ektui. Dat dahkkui ge 1996:s.
Dalle dajai ge siviilaáittardeaddji, ahte dáid riikagaskasaš mearrádusaid ektui lea sámiin jáhkkimis vissis riekti gáibidit positiivvalaš sierranas meannudeami, go lea dárbbašlaš ollašuhttit gáibádusaid máid stáda ovddida.
Siviilaáittardeaddji maid dajai iežas guorahallamis, ahte stáhtaeiseválddit galget láhčit dili, nu ahte sápmelaččat galget sáhttit sihkkarastit ja ovdánahttit iežaset kultuvrra. Dat guoská maid nu gohčoduvvon «materiála kulturvuđđui», mii lea sihke ekonomalaš ja fysalaš vuođđu sámiid kultuvrii ja eallinvuohkái.
Boazodoallu, váldooassi Vuođđolágas
Viidásat veardidii siviilaáittardeaddji, ahte boazodoallu ii leat dušše ealáhus mii addá muhtun osiide sámi kultuvrras ekonomalaš vuođu, muhto lea ieš alddis okta oassi sámi kultuvrras. Siviilaáittardeaddji celkkii juo dalle, ahte dat mearkkaša, áššit mat gusket boazodollui ferte gehččot dego váldooassin Vuođđolága 110 paragráfas.
Dalle deattuhii ge siviilaáittardeaddji, masa dál čujuha Kirsti Strøm Bull, ahte vuosttamužžan ferte geahččat álbmotrievtti ja Vuođđolága gáibádusaid go ráhkadit obbalaš njuolggadusaid. Siviilaáittardeaddji deattuhii, go meannuda ovttaskas áššiid, de ferte váldit vuhtii vuođđolágamearrádusaid.
Muđui livččii dat vuostá stáhtaeiseválddiid vuođđolága ja álbmotrievtti geatnegasvuođaid, jus dat obbalaš politihkka stáhtaeiseválddiid bealis fuomáškeahttá ráhkada dakkár váikkuhusaid ahte sámi kultuvrra materiálavuođđu áitojuvvo.
EMK maid gehččon boazodoalu ektui
Strøm Bull maiddái fuomášuhttá ahte siviilaáittardeaddji lea boazodoalu ektui maiddái geahčadan Eurohpá Olmmošvuoigatvuođa Konvenšuvnna, nu gohčoduvvon EMK P1-1, mii gáibida ahte stáhta ii sáhte dahkat dakkár mearrádusaid mat rihkkot olbmuid birgejumi. Dan dagai ge siviilaáittardeaddji 2013:s.
Boazodoalli váiddii ge dalle boazologu mearrádusa EMK P1-1 vuođul, ahte son ii birge šat boazodoaluin mearriduvvon loguin, ja son šaddá heajut dillái go eará boazodoallit.
Dalle dajai ge siviilaáittardeaddji ahte dan geažil fertejit boazodoalloeiseválddit árvvoštallat rihkku go mearrádus EMK-P1-1. Vaikke dan áššis ii konkluderen siviilaáittardeaddji dainna boazologumearrádusain eiseválddiid rihkkon EMK P1-1, de aŋkke deattuhii siviilaáittardeaddji ahte departemeanta livččii galgan daid beliid guorahallat go meannudedje váiddaášši.
– Lea ge dárbbašlaš ahte diggi juridihkalaččat geahčada dáid beliid maid, boazologuid mearrádusaid ektui, go dan gal lea vuordán, dadjá juridihkka professor Kirsti Strøm Bull.
Vuođđovuoládus hilgojuvvoi
Kirsti Strøm Bull jođihii ge Boazodoallolága lávdegotti mainna gerge 2001:s, ja 2007:s bođii ođđa boazodoalloláhka fápmui. Dál dadjá Strøm Bull ahte jus lágas livččii buot oasit váldon mielde máid sii ledje evttohan, de ii livččii okta ge dárbbašan unnidit vulobeallái 75 heakka.
– Mii leimmet árvalan ahte 200 heakka galgá lea vuođđovuoládus, muhto dan departemeanta ii váldán mielde iežaset viidásat barggus. Mii háliideimmet gáhttet sin geain lea eallu vuollil 200 bohcco, muittuha son.
Kirsti Strøm Bull ii liikká oaivil ahte boazodoallolágas leat ollu boasttuvuođat, ja lohká láhka iešalddis lea buorre, jus boazodoalloeiseválddit čuvošedje dan nu go lei smihtton.
– Departemeanta ii leat geavahan ollislaččat lágas, nu go sis lea vejolaš. Nu go guohtondoaibmanjuolggadusat maiddái dálveeatnamiin galget álggus čielggaduvvot, ja de easka boazologuid mearridit. Stáhta lea dán oktavuođas álgán boazologuid mearridit, mii mu mielas lea leamaš boastut, lohká son.
Imašta stáhta vuogi
Boazolohku ii leat otná lágas suodjaluvvon, ja Kirsti Strøm Bull imašta ovdalaš go boazolohkounnidan proseassat álggahuvvo, ledje muhtin boazodoallit ožžon doarjaga cegget ealuideaset.
– Nuorra boazodoallit geat ožžo doarjaga cegget ealuideaset, leat dál šaddan gorreloguin fas unnidit. Ii heaŋgá áibbas čoahkis vugiid maid departemeanta lea geavahan, oaivvilda Bull Strøm.
Su mielas lea dehálaš ožžodit boazodoalloláhkii vuođđovuoládusa, iige obbalaččat olles lága nu go Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi ja Sámediggi dáhtošii. Namalassii ahte vissis logus ii galgga rehkenastot proseanttaid mielde njuovvangáibádus. Láhkalávdegoddi lei ge mearridan ahte vuođđogeassu galgá leat 200 bohcco.
– Lea dehálaš rievdadit lága, ja heivehit dan otná dillái. Liikká in áiggo lohkat iežamet láhkaevttohusat ledje áibbas buori. Berre baicce geahčadit mo otná láhka praktiserejuvvo. Mun oaivvildan ahte dat praktiserejuvvo hejot, ii ge nu go lei smihtton. Departemeanta ii leat válljen geavahit olles lága, loahpaha Strøm Bull.
Ii sáhte kommenteret
Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta gulahallanráđđeaddi Ståle Norvang ii loga sin sáhttit kommenteret áššiid mat leat riektevuogádagas.
