Riddu Riđđu festivála oažžu 400 000 ruvnno Barentsčállingottis go nanne ovttasbarggu Ruošša eamiálbmogiin.
Riddu Riđđu festivála oažžu 400 000 ruvnno Barentsčállingottis go nanne ovttasbarggu Ruošša eamiálbmogiin.
– Barentsruđain lea stuora árvu festiválii ja mii leat hui giitevaččat go Barentsčállingoddi oaidná dan árvvu min barggus kulturlonohallamis nuoraid ja eamiálbmogiid ektui, muitala festiválajođiheaddji Karoline Trollvik.
Ruhtadoarjja manná guovtti prošektii, Riddu Siida ja Nuorat.
Lonohallat máhtu
Riddu Siida galgá leat ealas deaivvadanbáikin gos sáhttet lonohallat kulturmáhtu ja eará máhtu. Guossit besset oahpásmuvvat gussiiguin Ruoššas eret. Siiddas galget leat iešguđet eamiálbmotčearddaid lávut ja goađit gos olbmot besset máistit, oahppat, geahččat, guldalit ja oahpásmuvvat gussiiguin geat leat iežaset Riddu-siiddas.
Nannet nuoraid oktavuođaid
Riddu vuoruha nuoraid, ja áigot nannet nuoraid oktavuođaid eamiálbmogiiguin miehtá máilmmi.
– Lea dehálaš ahte nuorat geain lea sámi- ja eamiálbmotduogáš besset deaivvadit ja lonohallat máhtu, kultuvrra ja servvodatpolitihkalaš vásáhusaid. Mii leat oaidnán ahte lea ávkin nannet nuoraid identitehta ja kulturipmárdusa, ja veahkehit sin leat rámis iežaset kulturduogážiin, dadjá Trollvik.
Ávvujahki Riddus
Dán jagi ávvuda Riddu Riđđu 25 jagi. Álggu rájes lea festivála erenomážiid beroštan ránnjáin Ruoššas.
– Ruošša ovttasbargu lea guovddáš internašunála oasis festiválas leamaš álggu rájes. Sápmi lea njealji riikaráji badjel, ja Ruošša beal sámiin orrot buot stuorimus hástalusat doalahit sámivuođa ođđaáiggis. Mii háliidit fállat eambbo positiiva deaivvadanbáikki vai nannet sihke sámiid ja eará eamiálbmotkultuvrraid Barentsguovllus, dadjá Trollvik.
