-Almmuhus-
-Almmuhus-
OAIVILAT– Boazo­doalu heahte­dilli lea nationála dearvvašvuođa­roassu

– Boazo­doalu heahte­dilli lea nationála dearvvašvuođa­roassu

-

-

– Boazodoalus lea šaddame dearvvašvuođaroassu. Nu čálliba sámediggepresideanta Silje Karine Muotka (NSR) ja sámediggeráđđi Runar Myrnes Balto (NSR) dán kronihkas.

Jikŋon dálveguohtumat dagahit ahte dálkkádatnuppástuvvan dán jagi dagahii badjeolbmuide birrajándora barggu biebmamiin ja guođohemiin – hehtten dihte roasu elliide mas olu eallit jápmet.

Dan ovdii go oažžut veahki, de šaddet olbmot máksit iežaset dearvvašvuođain. Olbmot vuoimmehuvvet sihke rumašlaččat, silolaččat dahje psyhkalaččat ja ekonomalaččat. Lea njuolgut fuolastuvvon dilli, ja olbmot dárbbašit heahteveahki. Liikká ii boađe dearvvašvuođaeiseválddiin veahkki, ja ráđđehus addá unnán fuomášumi áššái.

… olbmot dárbbašit heahteveahki. Liikká ii boađe dearvvašvuođaeiseválddiin veahkki…


Sámediggi lea bivdán jođánit čoahkkima sihke Mánáid- ja bearašministariin Kjersti Toppiin ja dearvvašvuođaministariin Ingvild Kjerkolain. Mánáid- ja bearašministaris lea boahtán positiiva vástádus, muhto dearvvašvuođaministaris ii leat vel gullon mihkkege.

Go NRK čálii neahttaášši njukčamánu 25.b. olmmošlaš heahtedili birra boazodoalus vástidii dearvvašvuođaministtar ahte ášši gullá Eanandoallo- ja biebmodepartementii. Dainna gal sáhttá boakčánit. Oaivvilda go dearvvašvuođaministtar ahte boazosámiid dearvvašvuohta ii gula Dearvvašvuođadepartementii? Dat lea nu balddihahtti ahte lea váttis dasa jáhkkit.

Eanandoallobyrokráhtat máhcahit áššiid ruovttoluotta, eai loga sin ovddasvástádussan dan, ja dan sáhttá ipmirdit. Ii hal sis leat ovddasvástádus álbmoga dearvvasvuođafálaldahkii guđege dásis. Nu gártet boazosápmelaččaid dearvvašvuođa ja sosiála áššit dodjaluvvot ovddasvástideaddji ministariid gaskka. Ii ovttasge leat ovddasvástádus koordinerehit doaimmaid riikadásis.

Sámediggi, Guovdageainnu suohkan ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi váldet ášši duođalaččat. Guovdageainnu suohkandoavttir muitala ahte olbmot leat heavganeame bargguide mat čuhcet rumašlaččat ja silolaččat. Duođalaš buohccit eai astta boahtit doavtterdiimmuide go leat boazobarggus.

Mii gullat bearrašiid birra geat duođaid rahčet. Bearrašat eai oaidnal. Gullat sin birra geat lea vuoimmehuvvamin dahje váiban, ja muhtimat leat juo vuollánišgoahtán ealuid gádjumis. Gullat sin velggiid ja mánáidgeafivuođa birra, danne go dienasvuođđu hedjona, ja lea mearehis divrras oastit fuođđariid ja boaldámuša. Ii leat go guokte jagi dassái go dálkkádatnuppástuvvan dagahii guohtunheđiid, mii fas čuohcá ruđalaččat dahje ekonomalaččat.

Gullat sin velggiid ja mánáidgeafivuođa birra, danne go dienasvuođđu hedjona, ja lea mearehis divrras oastit fuođđariid ja boaldámuša.


Roassodilli čuohcá olles bearrašiidda ja servodahkii, ja lea čielggas ahte dakkár dilis eallit váikkuha máŋgasa dearvvašvuhtii, ahte ollugat vedjet hejodit silolaččat dahje psyhkalaččat. Dan ferte váldit duođas, go mii diehtit ahte boazodoallonuorat ja sámi nuorat rahčet eanet psyhkalaččat go muđui earát. Mis leat maid ilgadis dieđut ahte iešsorbmen lea dávjjit boazodoallonuoraid gaskka go muđui servodagas.

Gos lea eiseválddiid veahkki dán roasus?


Gos lea eiseválddiid veahkki dán roasus? Dás dárbbašuvvo viiddis heahteveahkki mas leat doaimmat mo čoavdá praktihkalaš, ekonomalaš, sosiálalaš ja dearvvašvuođa beliid heahtedilis. Muhtun ferte ráđđehusas váldit ovddasvástádusa, ja oaidnit ollislašvuođa áššis.

-Almmuhus-