-Almmuhus-
OĐĐASAT– Boazodoallu galgá ain 2050:s

– Boazodoallu galgá ain 2050:s

-

-

Bargiidbellodaga stuorradikkejoavkku ođđa Boazodoalolávdegotti jođiheaddjis leat čielga jurdagat boazodoalu boahtteáiggi hárrái.

 – Boazodoallu galgá ain gávdnot maiddái 2050:s ja dan oktavuođas lea áibbas dehálaš geahččat mo boazodoalo eananguovllut áimmahuššojit, dadjá Bargiidbellodaga Boazodoalolávdegotti jođiheaddji Mariann Wollmann Magga.

 

Olu hástalusat

Sus leat konkrehta jurdagat jo maid oaivvilda leat dehálažžan čielggadit jus boazodoalus galggaš šerres boahtteáigi. Lassin boazodoalu eanangeavaheapmái de namuha maiddái eará áššiid.

 – Nana ekonomiija lea dehálaš jus galggaš nuoraid rekrutteret boazodollui. Mii fertet maid geahčadit mo galgat dustet dálkkádathástalusaid ja makkár buktagiid boazodoallu sáhttá buvttadit, čilge Wollmanna Magga.

 

Hábmejit boazodoalopolitihka

Bargiidbellodaga stuorradikkejoavku lea oainnát ásahan sierra Boazodoalolávdegotti mii galgá hábmet Bargiidbellodaga ođđa boazodoalopolitihka gitta 2050 rádjai. Lávdegottis leat stuorradikkeáirras Knut Storberget guhte lea eanandoallopolitihkalaš gulahallanolmmoš ja Ealáhuslávdegotti miellahttu, stuorradikkeáirras Åsmund Aukrust Energiija- ja biraslávdegottis ja Bargiidbellodaga Sámepolitihkalaš ráđi jođiheaddji Inga-Lill Sundset. Ođđa lávdegotti čállin lea ges sámedikkeáirras Johan Vasara.

 

–Illuda bargagoahtit

Boazodoallolávdegottis lei odne vuosttaš čoahkkin Stuorradikkis Oslos, seamma beaivvi go Bargiidbellodaga riikkačoahkkin ge álggii. Mariann Wollmann Magga muitala iežas jerron jođihit dán ođđa lávdegotti ovdalaš beassážiid, ja lávdegotti ásaheapmi lea álggahuvvon ođđajagimánus.

 – Mun gal illudan dán bargui. Mii álgit dál viiddis bargguin man bohtosat šaddet boahtteáiggi boazodoalopolitihkkan. Lea dehálaš ahte mii geahččat ovddasguvlui ja hábmet dakkár politihka man vuođul boazodoallu seailu maiddái 2050 rádjai, lohká son.

 

-Almmuhus-