Boazodoallu lea erenoamáš ealáhus mainna leat hui rápmásat. Ealáhus mii lea sakka eanet go dušše biergobuvttadeapmi, ja mas vuovdinlogut eai leat áidna mas beroštit. Boazodoallu lea deháleamos giella- ja kulturguoddi. Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ja iežamet vuođđolága bokte leat geatnegahtton suodjalit ja nannet álgoálbmogiid kultuvrra ja eallinvuogi, ja seailluhit ja ovdánahttit ealáhusa.
Boazodoallu lea erenoamáš ealáhus mainna leat hui rápmásat. Ealáhus mii lea sakka eanet go dušše biergobuvttadeapmi, ja mas vuovdinlogut eai leat áidna mas beroštit. Boazodoallu lea deháleamos giella- ja kulturguoddi. Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid ja iežamet vuođđolága bokte leat geatnegahtton suodjalit ja nannet álgoálbmogiid kultuvrra ja eallinvuogi, ja seailluhit ja ovdánahttit ealáhusa.
Guovddášbellodat lea nannen boazoealáhusa iežamet bargguin. Mii leat nammadan boazopolitihkalaš lávdegoddi, boazodoallu lea sierra kapihttal min Stuorradiggeprográmmas, ja namuhuvvo erenoamážit min Davvi-Norga plánas.
Guovddášbellodahkii lea dehálaš ahte ealáhusa ovdáneapmi lea vuođđuduvvon árbevirolaš máhtu, ođđa dieđuid ja einnostuvvii rámmaeavttuid mielde. Boazodoallu galgá árvvus ádnojuvvot kulturealáhussan, bearašealáhussan ja erenoamáš eallinvuohkin.
Ealáhusa stuorámus hástalus lea gilvu guohtuneatnamiid alde. Infrastruktuvrrahuksen ja ođđa ealáhusat gáržžidit guohtuneatnamiid beaivvis beaivái. Orohagaide ferte láhčit doarvái resurssaid, ja nana guohtuneanasuodjaleapmi lea vuođđoeaktu ceavzilis boazodollui. Dálkkádatrievdadeamit čuhcet jo ealáhussii, dávjjit gassa muohta, čearga ja goavvi. Boazodoallu dárbbaša gearggusvuođa birget guohtonroasuid čađa, vai sihkkarastit buori elliidčálgu.
Boraspiret áitet boazoealáhusa, ja Guovddášbellodat gáibida rievdadit boraspirepolitihkka. Mii oaivvildit ahte dálá boraspirehálddašeapmi rihkku álbmotriektemearrádusaid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid, ja maiddái Norgga riektemearrádusaid. Guovddášbellodat dáhttu ođđa nálleloguid buot njealji stuorra boranávdái, ja njeaidit goaskimiid doppe gos jáhkkimis dahket vahága. Boraspiriid galgá maid sáhttit báhčit vaháteastadeaddji doaibmabidjun. Liseansabivdu ferte šaddat beaktilabbon, ii sáhte nu mo mannan jagi, go ii báhččon go okta dan 25 geatkkis mat ledje bivdoearis. Go lea sáhka vahátnjeaidimis, de galgá dat dahkkot jođánit, ja mii áigut suovvat geavahit sihke beatnagiid ja buot teknihkalaš veahkkeneavvuid dasa. Guottetbáikkiin galgá čađat rabas báhčinlohpi guottetáiggis.
Dasto háliidat vel čalmmustahttit makkár váikkuhusat boraspirepolitihkas leat ealáhussii, suohkaniidda, šibihiidda ja eará meahcceealáhusaide, daid goluid ja dienasmassima návddit dagahit servodahkii.
Guovddášbellodat áigu láhčit buoret infrastruktuvra njuovvamii, ja bajidit arvoháhkama bierggus, liigebuktagiin nu mo varra, duollji, siskkožat ja duojit, ja maiddái kulturgaskkusteapmi ja turisma boazodoalu vuođul. Mii dáhttut maid obbalaččat geahčadit vearro- ja divatnjuolggadusaid ealáhusas, sihkkarastit ahte ii vealahuvvo eará ealáhusaid ektui.
Lea buorre oaidnit ahte nuorat háliidit boazoealáhussii, ja servet boazobargguide ollásit dahje dalle go sáhttet. Iskosat čájehit ahte boazodoalus ja guolásteamis lea sakka buoret loaktin bargosajis go muđuid Norggas.
Mii leat rápmásat min ealli ja nana boazodoalu dihtii. Áidnalunddot álgoálbmotealáhus mii buvttada erenoamáš buktagiid garra, galbma duoddariin, ja seailluha nana ja rikkis kulturárbbi.
