-Almmuhus-
Featured box1Bisánan guottehit čakča­eatnamiidda: – In jáhke joavdat geasse­orohahkii áige­mearrái

Bisánan guottehit čakča­eatnamiidda: – In jáhke joavdat geasse­orohahkii áige­mearrái

-

-

Marbolon boazosápmelaš ja Sámedikki politihkalaš ráđđeaddi ii loga iežaset mieleavttus bisánan guottehit guvlui gos ii leat lohpi guođohit earret go geassemánu vuosttaš beaivvi rádjái. 

John Mathis A. Utsi lea Sámedikki politihkalaš rađđeaddi ja Marbolon siidda ovdaolmmoš. Son lea politihkalaš ráđđeaddin bargan hui čavgadit guohtunroasuin man Finnmárkku ja Romssa boazosápmelaččat leat vásihan mannan dálvvi.  

Son  lea árabut dán giđa rátkán Liidnebeahccangárddis ja johtán davás, jođedettiin guoddigohte álddut ja šadde bisánit Iešjárgáddái.  

– Mii leat bártidan go álddut guoddigohte jođedettiin, eat ge leat goastan johtit šat.  Dál váruhan ahte eat  joavdda geasseorohahkii mearriduvvon áigemearrái,  lohká son.

Háliidii  johtit árbevirolaččat

Son muitala ahte maŋŋá rátkima de bisánii fas dálveorohahkii, gos leat biebman ealu ja vuorddašan bivvaliid. Miessemánu álgobeivviid johttájedje davás, nu go árbevirolaččat leat dahkan eanaš háviid.

– Ulbmil lei johtit badjel duoddara, go háliideimmet garvit geasehit ealu biillain. Eat liiko biilii bidjat ealu, muitala son.

Ii leat niehkodilálašvuođaid

– Ii leat mihkke niehkodilálašvuođaid dát. Lea hui ollu ja divrras bargu doallat ealu lulde guottetbotta, ja lea stuorra várra láhppit bohccuid. Balan maid ahte jus dálkkádatrievdamat dagahit ahte eat šat beasa árbevirolaččat johtit, de loahpaloahpas sotná sihke gullevašvuohta ja guođohanriekti iežamet eatnamiidda, dadjá John Mathis Utsi. 

Rátkit duoddaris

Johan Mathis Utsi siiddasta dál ovttas vieljain, gii maid gullá Marbolonii. Goalmmát siidaguoibmi lea Guovdageainnu beale olmmoš geainna leat máŋga jagi siiddastallan ovttas dálveorohagas.

Ávvir jearrá lea go  son lobiheamet sudno fárus, ja dasa vástida Utsi ná: 

 – Ii leat lobiheamet min fárus. Son leamašan min siidaguoibmi máŋga dálvvi,  ja dan gal sáhttit mii ieža mearridit, čilge Johan Mathis Utsi.

Son ii loga iežaset áigut johtit Marre- ja Boalonjárgga geasseorohahkii, muhto áigot rátkkašit Skadjavári gárddis, mii lea Hámmerfeastta suohkanis. 

Ii gáibiduvvo dieđihit orohahkii

Fieddara ovdaolmmoš Nils Mikkelsen Utsi  ii loga iežas gullan ahte áigot rátkkašit Skadjavári gárddis.

– Árvidan sii dihtet ahte lea guottetbáiki gárdde lahka, ja ahte leat gulahallan singuin ja ráhkadan soahpamuša, lohká Nils Mikkelsen Utsi. 

Guottet álgán árabut go láve

John Mathis Utsi muitala ahte eallu lea guoddigoahtán birrasii guovtte vahku ovdal go lei einnostan, go buohtastahttá eará jagiiguin goas eallu lea guoddigoahtán. 

– Jus lei guoddit nu go láve, de livččiimet ollen guottetbáikái. Dál dieđusge eat leat ollen dohko ja lea ain oalle guhkes mátki. In leat lobiheamet bisánan iežan giđđaeatnamii. Lean lobálaš eatnama alde, lohká Utsi. 

Ii jáhke ollet áigemearrái

Dál šaddá vuordit dassái  go fallot miesit ovdal go fas beassá johttát. Áigemearri joavdat geasseorohahkii lea geassemánu 1. beaivi. 

– In jáhke gal ollet dan áigemearrái, ja ferten dál ohcat sierralobi orrut guovllus. Eat sáhte johttát ovdal go miesit fallot. In jáhke miesit fallot nu jođánit. Leat maid olu hástalusat jođedettiin, earret eará dulvejogaid galgat rasttildit. Miesit leat ain beare smávvát, ja mii fertet dáhttut árpmu stáhtas áigemeari oažžut maŋiduvvot, lohká John Mahtis Utsi. 

Bargu doalahit ealu guovllus

Son lohká bárttiid dagahan váttisvuođaid, ja dál šaddet guođuhit ealu. 

– Dál lea hirbmat bargu doalahit ealu, go leat hárjánan davás vuolgit geasseorohahkii Márenjárgii, Muosáid suohkanii, lohká Utsi.

Eai leat lobiheamet vuos

Son deattuha ahte dál vuos eai leat lobiheamet guđege eatnamis, muhto ii loga alddis buori áiggi. 

– Balan ahte eat nagot dán háve doalahit áigemeari. Jus eai lean guovtti vahku ovdal guoddigoahtit, de leimmet juksat áigemeari. Dál lea guottet álgán issorat árrat ja  kombinašuvdna  guhkes giđain lea dagahan ahte mii leat dál dán bárttis. Leamašan garra dálvi, biebman ja birgehan bures bohccuid. Leimmet rehkenastán ahte ollet badjel duoddara jus lei bivaldit miessemánu álggus. Oainnán dál ahte ferten ohcat sierralobi moatti vahkkui dassái go miesit čálget ja jogat cohkot. Dál lea guottet oalát álgán, ja danin in sáhte go guođuhit ealu, lohká Utsi. 

Eai ohcan  sierralobi

Stáhtahálddašeaddji boazodoalloossodaga jođiheaddji Kurt Sara ii loga ožžon sierralohpeohcama John Mathis Utsis ja su siidaguimmiin.

– Ii mu dieđus leat boahtán ohcamuš. Doaibmanjuolggadusain boahtá ovdan gos guhtege siida galgá, dadjá son.

Kurt Sara čilge ahte boazodoallonjuolggadusat leat ahte buot siiddat galget johtán eret dálveorohagas miessemánu 5. beaivái ja orohaga doaibmanjuolggadusain boahtá ovdan man guhká guhtege siida beassá leat giđđa- ja čakčaeatnamiin ovdal go fertejit leat geasseorohagas.

-Almmuhus-