Riddodoaimmahat váidá jus fas velá eanet giiraolju rišuhuvvo Roan bieggamillorusttegiin.
Trøndelága fylkkas lea guktii oanehaš áiggis rišuhuvvon giiraolju bieggamilloturbiinnain lundui Roan bieggamillorusttegiin. Guovvamánus ja miessemánus rišuhuvvui giiraolju guovtti bieggamilloturbiinnas lundui. Oktiibuot lea 150-300 lihttara olju lea rišuhuvvon biekka mielde lagaš jekkiide ja ládduide go giiraoljotáŋkkas suođai olju luoddanemiid bokte.
– Ii leat sáhka nu olu giiraoljjus, muhto leamaš guokte dáhpáhusa oanehis áiggis, lohká Riddodoaimmahaga birasgearggusvuođa direktevra Hans Petter Mortensholm NRK.noi.
Giiraolju lea golgan bieggamillosoajáide
– Orru leamen nu ahte giiraolju lea beassan biekka mielde guhkkelii eret bieggamillojuolggis ja turbiinnas, lohká Trønderenergiija gulahallan- ja servodatovddasvástideaddji fitnodatdirektevra Stig Tore Laugen seamma NRK.no áššis.
Guovvamánus šlivgejuvvui 100-200 lihttara giiraolju ja miessemánu gávccát beaivvi fas 50-150 lihttara giiraolju lundui.
Laugen lohká sin bissehan turbiinna dalán ja čorgegohte guovllu dakkaviđe ja njamistedje pumppain oljju mii golggai eret táŋkkas. Riddodoaimmahagas, mas lea ovddasvástádus dustet nuoskkideami mii fahkka dáhpáhuvvá, lohket sii váidet jus fas ođđasit dáhpáhuvvá go lea guktii dáhpáhuvvan oanehis áiggis. Dál leat buot 71 bieggamilloturbiinna Roan guovllus dárkkistuvvon ja leat gávdnan velá ovtta luoddaneami ovtta turbiinnas.
