-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASAT –Biegga­millot roassun lundui ja luonddu­háldda­šeapmái

–Biegga­millot roassun lundui ja luonddu­háldda­šeapmái

-

-

Ávjovári Luonddugáhttenlihttu ja Vuostebiegga Davvi leat guorahallame makkár váikkuhusat bieggafámus leat boazodollui, ja buktet dál vuosttaš konklušuvnnaid das.

Olles bohtosa dan guorahallamis áigot sii almmuhit ovdal geasi. Muhto dál buktet Ávjovári Luonddugáhttenlihttu ja Vuostebiegga Davvi preassadieđáhusa bokte  juo muhtin konklušuvnnaid das. 

Roassun

Čoahkkáigeasu das lohket muitalit ahte bieggafápmu lea roassun boazodollui ja luondduhálddašeapmái. Nu čálliba Peer Gaup Vuostebiegga Davvi searvvis ja Ávjovári Luonddugáhttenlihtu jođiheaddji Svein Lund, geat doaimmaheaba raportta.

– Bieggafámu, maid dál leat huksemin Norggas, gos stuora oassi lunddolaš eatnamis jorahuvvo industrijabáikkiide, lea roassun lundui, luondduvalljivuhtii ja meahcásteapmái.  Huksemat leat maid vahágin areála- ja luonddugáhttemii, danin go dat dáhpáhuvvet olggobealde dábálaš eananhálddašeami ja plána- ja huksenlága ja danin go luondduhálddašeaddjit leat biddjon doaresbeallái, čállet sii.

 Heajut go jurddašuvvon

Gaup ja Lund čálliba ahte sii leat guorahallan vásáhusaid bieggafámuin ja bieggafápmoplánaiguin máŋggaid  boazodoaluorohagain, ja čájehuvvo dávjá ahte sisabahkkemis leat stuorát heajut bealit go dat mii lei jurddašuvvon go konsešuvdna addui.  

Sii lohket maid guorahallan iešguđetge organisašuvnnaid ja institušuvnnaid guottuid bieggafápmui boazodoalloguovlluin.

– Ii leat hirpmástuhtti ahte bieggafápmodoaimmahat iežaset mielguimmiiguin háliidit huksemiid, doppe maid gos boazodoalus lea vuosteháhku. Máŋggas vástidit ahte dát váddu ii leat sin ovddasvástádus, go boazodoallu ii gula sidjiide. Nuppe bealis eanas oassi luonddu- ja birasorganisašuvnnain, sámi organisašuvnnat ja muhtin politihkalaš bellodagat dadjet bieggafápmorusttegat eai berre huksejuvvot boazodoalloguovlluide.  

Eahpeluohttámuš eiseválddiide

Searvvit čilgejit ahte luonddubilideamit, mat leat álggahuvvon Jillen-Njaarkes (Øyfjellet Vaapstes), Sálliris Bugenduottaris (Kvitfjell/Raudfjell) ja Fovsen-Njaarke (Fosen) ovttas sullasaš ja stuorat plánejuvvon huksemat, givssidit ja eartnjehit álbmoga riikkas.

–Eahpeluohttámuš eiseválddiide laská beaivvis beaivái, lea áddemis garra sánit geavahuvvot, nu go: «luonddurievideapmi», «ruona koloniseren» ,«rihkkun», «nállevealaheapmi», «ođđa dáruiduhttin», «kulturhávkadeapmi» «etnalaš ráidnen» jnv. Vaikko mii ain dárbbašit moadde vahku vel gerget raportta, almmuhit gaskaboddosaš konklušuvnnaid. Min sávaldat lea ahte buohkat, geat sáhttet gáhttet luonddu ja birrasa, boazodoalu vuođu ja sámi kultuvra, dál vuoruhit rahčamuša bilistemiid vuostá ja ovttasbargat beroškeahttá vuosteháguin, čállet preassadieđáhusas.

- Advertisement -
-Almmuhus-