Ubmeje universitehta dutki Tim Horstkotte lea čohkken badjeolbmuid miehtá Sámi bargobádjái bohccuid biebmanváikkuhusaid birra. Dál lea raporta «Bohccuid biebman» almmuhuvvon.
Dálkkadatrievdamat ja davviguovllu luondduresurssaid ja eatnamiid ávkkástallan lea sivvan bohccuid biebmamii. Ubmeje universitehta dutki Tim Horstkotte ovttas Élise Lépyin, ja Camilla Risvollain čohkkejedje sihke Norgga, Suoma ja Ruoŧa badjeolbmuid 2018:s bargobádjái ja čielggadan hástalusaid bohcco biebmamiin. Dál dutkit leat almmuhan raportta mas leat sihke dutkiid ja badjeolbmuid hástalusat ja perspektiivvat.
– Ulbmil lei dahkat vejolažžan badjeolbmuide juohkit máhtu ja gelbbolašvuođa mii guoská bohcco biebmamii. Mii diehtit ahte leat erohusat strategiijain buot davviriikkain, čilge dutki Horstkotte.
Hástalusat
Sihke Suomas, Ruoŧas ja Norggas oassálaste gávcci badjeolbmo bargobádjái. Dutki Tim Horstkotte čilge ahte lea deaŧalaš juohkit dieđuid ja hástalusaide gávdnat čovdosiid ovddidan dihte bohcco biebmama.
– Sáhttá boazodoalu hástalusaiguin ja bohccobiebmamiin birget buoret dál ja maid boahtteáiggis go dutká fáttá ja juohká dieđuid nuppiiguin, čilge son.
Bohtosat
Raporttas boahtá ovdan ahte leat sihke erohusat ja ovttaláganvuođat bohccobiebmama ektui davviriikkain. Danin lea deaŧalaš oahppat nuppiin, čilge Tim Horstkotte. Son oaivvilda ahte biebman lea doaibmabidju gassa muohttaga dihte, dehe go guohtuneatnamat gáržot go eanangeavaheapmi lassána.
– Deháleamos sivat biebmamii leat čiekŋalis skálvvit ja jiekŋagearddit, mat dahket guohtuma váttisin dálvit, bohccuid várjaleapmi spiriin ja eará eanangeavaheami dagahan hehttehusat ja guođohanresurssaid massin, čilge son.
Tabellas, mii lea almmuhuvvon raporttas, sáhttá oaidnit ahte leat erohusat Norggas, Suomas ja Ruoŧas manne badjeolbmot biebmagohtet bohccuideaset:
Berre garvit
Bargobáji ja raportta boađus lea ahte biebmama berre garvit nu guhká go vejolaš, muhto dan ferte álggahit ovdal go bohccot nelgot ja bieđganit, vai dat áiggil gerget hárjánit fuođđarii, čilge dutki.
– Bohccuid biebmama sivvan leat váigadis guođohandilli ja eará eanangeavaheapmi. Biebmama ii galgga oaidnit bissovaš čoavddusin rossui mii lea čuvvon guođohanresurssaid massimis, čilge Ubmeje universitehta dutki.
Hástalusat
Tim čilge maid ahte bohcco biebman dagaha olu hástalusaid ja ahte badjeolbmot dárbbašit erenomáš dieđuid ja dáidduid go biebmagohtet.
– Biebmama dehálamos hástalusat leat ahte dan geažil lassánii dávddaid njoammun, bohcco láhttenvuogi nuppástuvvan ja lassánan golut ja bargonoađđi.
Bohccuid lunddolaš láhttenmállet maid rievaduvvojit.
– Biebmandárbbu lassáneapmi sáhttá áitit boazodoalu árbevieruid ja kultuvrra, ja friddja guođoheapmái vuođđuduvvi árbedieđu sirdáseami buolvvas nubbái, čilge dutki Tim Horstkotte. Dat lasiha maid badjeolbmuid goluid ja bargonoađi.
Raporttas čilgejit mot badjeolbmot vásihit biebmama.
–Jus bohcco láhtten rievdá, de boazodoalus šaddá boandda bargu. Dat leat hui balddihahtti. Daid láhtten lea rievdan nu oanehis áiggis! -Ruoŧa beale boazodoalli.
– Mii, geat bajásšattaimet biepmakeahttá bohccuid, mii diehtit … muhto naba čuovvovaš sohkabuolva? Amma hal sii masset dieđuid váriin, makkár duovdagiid geavahit makkárge dilis ja jagiáiggis. Mun balan, ahte dat diehtu sáhttá jávkat áiggiid mielde. -Norgga beale boazodoalli.
Biebmama dihte bohccot láikot ja heitet loahpas čiegardeames. -Suoma beale boazodoalli.
Jiingevaerie oasálasti
Jiingevaerie čearu boazovázzi Inger Helene Gråik searvvai bargobádjái bohccuid biebmama birra. Su mielas lei miellagiddevaš go beasai sihke Norgga ja Ruoŧa beale badjeolbmuiguin deaivvadit.
– Suoma bealde leat guhká biebman bohccuid ja sis lea áibbas eará boazodoallu go dat masa mun lean hárjánan min čearus. Danin lei hui mávssolaš ságastit eará boazovázziiguin min oktasaš boazodoalu hástalusaid birra. Min digaštalaimet čovdosiid ja boahtteáiggi birra, muitala Gråik.
– Dáppe Jiingevaerie čearus mii lávet biebmat bohccuid go leat čohkkeme ja rátkkaáiggiid ja ovdal go mii johtit dálveeatnamiidda. Dat lea dan dihte go mis leat bieggamillot dan guovllus, muitala boazovázzi Inger Helene Gråik.
Badjeolbmot
Raporttas leat dutkit bargan ovttas badjeolbmuiguin vai sin máhttu ja árbevirolaš dieđut váldojuvvojit vuhtii. Raportta leat dárkkisan badjeolbmot ja mii leat maid jorgalan dan sámegillii vai badjeolbmot besset geavahit iežaset sámegiela.
– Mii oaidnit maid ahte boazodolliid gaskasaš dieđuid ja vásáhusaid lonohallan bohccuid biebmamis lea dárbbašlaš ja ávkkálaš.
Tim čilge maid ahte boazodoallái dehálamos ášši lea bohccuid buresbirgejupmi.
– Biebmamiin sáhttá eastadit bohccuid nealgumis jámas. Danin dat buorida bohccuid buresbirgejumi. Biebman sáhttá maid bidjat hástalusaid bohccuid dearvvašvuhtii ja danin boazodoallit fertejit leat dárkilat. Bohccuide ferte fállat fuođđariid, mat heivejit namalassii daidda ja dan meari ferte muddet, amas bohccuide šaddet čoavjeváttut. Lea fuomášuvvon dehálažžan álggahit biebmama áiggil, ovdal go bohccot nelgot ja nuossagohtet, danin go dalle dat eai hárján fuođđariidda nu bures.
Raporta «Bohccuid biebman» lea almmuhuvvon sámegillii ja dáppe sáhtát lohkat dan.
