-Almmuhus-
OĐĐASATBidjan čieža gáibádusa gildii

Bidjan čieža gáibádusa gildii

-

-

Kárášjoga vuorrasiid oapmahaččat leat gáibidan čoahkkima gielddain gos fáddá lea vuorrasiid dilli, earenoamážit buhcciidossodagas.

Miessemánu gaskamuttus lei oapmahaččain čoahkkin gos fáddán ledje vuorrasiid dilli, sihke sin geat orrot buhcciidossodagas ja sin geat orrot fuollaásodagas.

Ulbmil livč­čii ahte gieldda vuorrasat galggaše oažžut dan divššu ja fuolahusa masa sis lea dárbu ja riekti.

Namuhuvvon čoahkkimis mearriduvvui bivdit čoahkkima gielddain, gos fáddá galgá leat boarrásiid dilli.

Marit Kirsten Guttorm Graven lea doaibman gulahallanolmmožin oapmahaččaid ovddas, ja lea leamaš oktavuođas gielddain.

Guttorm Graven muitala ahte sii leat ollu oapmahaččat geat leat čoahkkinastán ja ovttasráđđái ráhkadan čuoggáid maid áigot gáibidit gielddas.


Gulahallanolmmoš: Marit Kirsten Guttorm Graven (unna govaš) lea doaibman oapmahaččaid gulahallanolmmožin ja lea leamaš mielde ráhkadeamen čuoggáid maid oapmahaččat dál gáibidit gielddas. 
Vuorkágovva: Astrid Helander

 

Čieža čuoggá

Oapmahaččat leat ráhkadan čieža čuoggá maid sii gáibidit gielddas, ja čuoggát leat sihke vuorrasiid ja bargiid várás.

Sii gáibidit earret eará ahte ossodagain leat doarvái bargit, vai ássit ožžot dárbbašlaš divššu ja fuolahusa.

Buot čuoggát gávdnojit fáktabovssas áššis.

Marit Kirsten Guttorm Graven muitala ahte sii leat ráhkadan dáid čuoggáid go sii oidnet ahte vuorrasiidda lea váttis oažžut divššu masa sis livččii vuoigatvuohta ja man gielda lea geatnegahtton addit sidjiide.

– Mii diehtit maid ahte ruovttuin leat oallugat geaidda ii oba leat ge sadji, ja sin šaddet oapmahaččat dikšut ruovttus, dadjá Guttorm Graven.

 

Váillahit eambbo bargiid

Marit Kirsten Guttorm Graven dadjá sin diehtit ahte vuorrasat eai álo oaččo eai unnimus gáibiduvvon veahki ge.

Son lohká ovdamearkan ahte olbmot, geat ieža sáhtášedje finadit hivssegis, eai álo oaččo gáibiduvvon veahki ja danne eai sáhte fitnat hivssegis.

Muđui eai leat álo doarvái olbmot geat borahit sin geat dasa dárbbahit veahki.

– Dát leat áibbas álggolaš áššit mat čuožžilit go bargit leat vátnásat, dadjá son.

 

Váillahit fálaldagaid

Oapmahaččat váillahit eambbo fálaldagaid vuorrasiidda, dakkár fálaldagaid mat dagahedje ahte olbmot eai dárbbat veallát dahje čohkkát iđđedis eahkedii.

– Mii eat gal evttot makkár fálaldagat galggaše, go lea fágaolbmuid bargu oaidnit makkár dárbbut guđesge leat, dadjá Guttorm Graven.

 

Čurvot vuorrasiid ovddas

Oapmahaččat váillahit vástádusaid gielddas, ja danne lea dárbbašlaš čoahkkin gos besset gullat makkár oaivilat gieldda bealis leat ovddos guvlui, ja Marit Kirsten Guttorm Graven dadjá ahte sii, oapmahaččat, eai šat sáhte dohkkehit dili nu go dál lea.

– Min vuorrasat eai čuorvvo, nu ahte mii fertet sin ovddas čuor­vut. Mii eat sáhte šat dohkkehit dili nu go dál lea. Min mielas fertejit gieldda bealis vuoruhit eará ládje, ja mii áigut dál gullat maid gielda dál oaivvilda. Oidnet go sii váttisvuođa ja áigot go dainna bargat maide ge. Mii diehtit maid ahte doppe livčče guoros sajit ja seaŋggat, muhto váilot bargit, dadjá son.

 

Hástala gielddastivrra

Kárášjoga gielddastivra deaivvada geassemánu 20. beaivvi, ja dalle hástala Marit Kirsten Guttorm Graven gielddastivrra geahčadit ja rievdadit gieldda bušeahta vai vuorrasiid dilli buorrána.

– Jus fal politihkkárat atnet árvvus min vuorrasiid, de sáhttet dan čoahkkimis rievdadit bušeahta ja vuoruhit eambbo ruđa vuorrasiidda. Go nu go dál lea sis dilli, de gal lea dat njuolggut gutneheapme, loahpaha Marit Kirsten Guttorm Graven.

 

– Buorre čoahkkin

Kárášjoga ráđđeolmmái Kurt Maur­stad dadjá ahte sis lei buorre čoahkkin oapmahaččaiguin gos oampahaččam besse muitalit movt sii oidnet dili ja hástalusaid.

– Sii besse muitalit ja lea dieđusge buorre midjiide maid beassat gullat movt sii oidnet dili, dadjá Maurstad.

Ráđđeolmmái muitala ahte sis lea jođus prošeakta «Fremtidens Karasjok» mii galgá meannudeapmái gielddastivrras geassemánus, ja dán prošeavttas bohtet ovdan ollu sullasaš čuoggát go dat maid oapmahaččat gáibidit.

 

– Eai doarvái sajit

Ráđđeolmmái muitala ahte lea nu ahte buohkat, geat dárbbahivčče saji buhciidossocdagas, eai oaččo saji go eai leat doarvái sajit.

Dálvet galge eambbo sajit rahppot buhcciidossodagas muhto dalle ii lean vuoruhuvvon ruhta virgádit ođđa bargi, nu ahte eai sáhttán lasihit sajiid.

Lea maid eahpádus leat go lanjat oba dohkke­huvvon ge buhcciidruoktosadjin.

– Mii sáhtášeimmet daid lanjaid geavahit duddensajiide. Dasa jáhkán ahte lanjat livčče dohkkehuvvon, dadjá Maurstad ja joatká:

– Odne livčče mis doarvái virggit, muhto váilot olbmot. Lea nu ahte eanas virggiin leat olbmot. Mii leat maid váldán oktavuođa singuin geat gullet Kárášjohkii ja dál gerget buohccedivššároahpuin. Leat fállan sidjiide barggu, nu ahte dál mii leat vuorddašeamen vástádusaid singuin. Sávvamis mii deavdit buot guoros virggiid dán mánu mielde.

 

Leat bargamin áššiin

Kárášjoga sátnejođiheaddji Svein Atle Somby lei mielde čoahkkimis oapmahaččaiguin, ja dadjá ahte dá lea dakkár ášši man sii fertejit vuoruhit.

– Mis lea aiddo laamaš čoahk­kin oapmahaččaiguin ja mii fertet siskkáldasat geahččat, vuđolaččat, movt mii sáhttit njulget dili. Lea dehálaš ahte ruđat vuoruhuvvojit rievttes sadjái dán áššis ja mii leat jo bargamin dainna, dadjá sátnejođiheaddji.

 

Opposišuvdna čuollá vuorrasiid ovddas

Kárášjoga Guovddášbellodaga vuosttaševttohas Anne Toril Eriksen Balto dadjá ahte opposišuvdna diehttelasat vuoruha gieldda vuorrasiid, go sii leat ovdal maid evttohan ahte siskkáldasat gielddas galget geavahit ruđa ovdalii go oastit bálvalusaid olggobealde.

– Marit Kirsten Guttorm Gravenis lea áibbas riekta. Lea politihka duohken gosa ruhta vuoruhuvvo, ja diehttelasat lea vejolaš vuoruhit eambbo ruđa min gieldda vuorrasiidda. Mii evttoheimmet mannan gielddastivračoahkkimis ahte eat galgga oastit doavttertelefovnna bálvalusaid, muhto baicca nannet gieldda dearvvasvuođasuorggi, dadjá Anne Toril Eriksen Balto ja loahpaha:

– Mii diehtit ahte dearvvasvuođasuorggis váilot bargit, ja mii leat ovdal evttohan vuoruhit gieldda dearvvasvuođasuorggi, ja dainna mii ain joatkit.

-Almmuhus-