Nu lohká Finn Hågen Krogh čuvodeaddji Marit Kirsten Eira go oaččui duođaštuvvot ahte olbmot Lulli-Norggas čielgasit dihtet ahte Krogh lea sápmelaš, iige leat juoga man dušše dáppe davvin vázzit ja doaivut.
Nu lohká Finn Hågen Krogh čuvodeaddji Marit Kirsten Eira go oaččui duođaštuvvot ahte olbmot Lulli-Norggas čielgasit dihtet ahte Krogh lea sápmelaš, iige leat juoga man dušše dáppe davvin vázzit ja doaivut.
Sápmelaš ja Norgga riikajoavkku čuoigi Finn Hågen Krogh birgii bures máilmmimeasttirgilvvuin čuoigamis Lahtis, Suomas, mat ledje mannan vahkus. Boađus sus lea okta golli sáttačuoigamis, okta bronsa ja okta njealját sadji.
– Dihtet ahte Krogh lea sápmelaš
Marit Kirsten Eira muitala son lea čuvvon mielde Finn Hågen Krogh čuoigama, erenoamážit dan rájes go dovddastii ahte lea sápmelaš. Su mielas lea Krogh bidjan Álttá, Finnmárkku ja Sámi kártii go šattai máilmmimeasttirin.
– Lávvordaga, beaivvi maŋŋel go Krogh lei vuoitán, ledjen Oslos biebmofeastivála ráiddus vuordime ja moai mu ovttasássiin humadeimme gaskaneame sámegiela. Olbmot doppe jorggihedje munno guvlui, ja lohke sii gullet moai letne sápmelaččat, ja jerre dovde go moai Finn Hågen Krogh. Danne bidjá ge Krogh mu mielas min kártii go olbmot Lulli-Norggas čielgasit dihtet son lea sápmelaš, iige leat juoga man mii dáppe davvin vázzit ja doaivut, lohká Eira.
Deaivvai girdis
Marit Kirsten Eira deaivvai sotnabeavvi leahkit seamma girdis go ođđa máilmmimeasttir Finn Hågen Krogh go lei jođus ruoktot Oslos Áltái. Eira lohká ge sávvan lihku ja dadjan Kroghii ahte dál leat várra stuora vuostáiváldinjoavku vuordime Álttá girdišiljus.
– Sávan dat eai leat, dajai Krogh munnje, ja gullenge maŋŋel ahte lea dieđihan ahte háliidii ráfis fitnat ruovttus.
Ovdagovvan mánáide ja nuoraide
Eira mielas lea stuora ášši go Fállejoga lunta nagodii doalahit ruošša, gean ekspearttat lohket hui gievrras čuoigin, iežas maŋŋelis iige diktán duohpat.
– Finn Hågen Krogh čájehii albma návccaid, ja jáhkán son šaddá ovdagovvan mánáide ja nuoraide, nu movt Håvard Klemetsen lea dahkan. Buktá goit hui stuora beroštumi ja ságaid olbmuid gaskkas valáštallamii, iige dušše čuoigamii.
Oidnet lea vejolaš birget
Eiras leage bártnáš gii gilvohallá skohtercrossas, ja lohká mánát gal mearkkašit go dáppe guovllus olbmot vuitet máilmmis.
– Mánát ja nuorat oidnet ahte lea vejolaš birget máilmmis valáštallamis ja lea vejolaš dáppe guovllus maid šaddat máilmmimeasttirin, go hárjehallá áŋgirit, lohká Eira.
Lossa siivu
Finn Hågen Krog (26) čuoiggaige issoras bures maŋemus vuorus sáttatčuoigamis Norgga ovddas bearjadaga go Norga šattái máilmmimeasttirin ovccát geardde maŋŋálága. Maŋŋel gilvvuid logai son NTB:i ahte sus ii lean nu buorre kontrolla loahpas sáttačuoigamis.
– Gullen muhtimat lohke mun nekten go gaska lei dušše vihtta sekundda Ustjugovii, muhto mun ledjen váiban álggus lohppii. Lei lossa siivu, inge ožžon maidege nuvttá. Mus ii lean veahášge kontrolla, ja erenoamážit go Ustjugov gii bođii maŋis, logai Krogh NTB:i.
Ii lean eahpádusas
Krogh logai son dagai dušše iežas barggu, go lunttat ledje čuoigan nu ahte beasai ovddemus čuoigát, ja dan ii sáhte váldit diehttelasvuohtan vaikko leage buorre joavku.
– Dat lea sáttačuoigan, ja sáhttá jierásnuvvat. Lei lossa siivu, ja mus ii lean eará go čuoigat. Dilli rievddadii gilvvus, muhto mun in duohtavuođas lean goassige eahpádusas ahte in nagot doalahit iežan njunnošis gilvvus, logai Krogh NTB:i.
Máŋgii čájehan ahte dorjot
Finn Hågen Krogh lohkáge Altapostenii ahte ii háliidan makkárge ávvudoaluid go joavddai Áltái, muhto háliida ahte olbmot galget diehtit ovtta diŋgga.
– Go olbmot oaivvildit mun ánssášin vuostáiváldima lea dieđusge hávski, muhto mun dieđán Álttá álbmot doarjut mu, ja dan leat máŋgii čájehan. Danne lei dán háve deháleabbo boahtit ruoktot vuoiŋŋastit, lohká Krogh Altapostenii.
