Dat boahtá ovdan ođđaseamos Opinion raporttas. Dušše 12 proseantta nuorain gehčet positiivalaččat boahtteáigái.
– Ráfehisvuohta ja eahpevissisvuohta sihke Norggas ja máilmmis čuohcá nuoraide. Badjel beale nuorain leat klassifeserrejuvvon pessimistan. Muhto lea dehálaš deattuhit ahte dát ii mearkkaš dan ahte nuorat čohkkajit ruovttuin ja leat deprešuvnnas. Datte ge stuorra joavku nuorain leat duhtavaččat iežaset eallimiin nu go dat lea odne. Muhto dat bállet iežaset boahtte áiggis ja maid dat buktá, dadjá Opinion ráđđeaddi Maria Rosness e-boastta bokte NTB:i.
Son galgá ovdanbuktit UNG2025-raportta ja muitalit treanddaid nuoraid gaskkas geavaheaddjekonferánssas mii álgá odne. Dat lea jahkásaš raporta mii gusto gaskal 15- ja 25-jahkásaš nuoraide.
12 proseantta nuorain leat positiivvat, 37 proseantta nuorain leat neutrálat iežaset oainnuin, 51 proseantta leat pessimisttat dan ektui mii vurdo boahtteáiggis.
Vuorjašupmi váikkuha válljemii
Obbalaččat leat 65 proseantta nuorain geat vuorjašuvvet go elrávdnji, gálvvut ja bálvalusat divrot. 56 proseantta nuorain vuorjašuvvet eanemusat iežaset ekonomiija geažil. 56 proseantta leat maid fuolas iežaset eallinvuogis, earret eará dietnasis, fysalaš vuoimmis, borrandábiin ja oađđinváttisvuođain.
– Sii dahket dihto ekonomalaš válljemiid dál, maiddái boahtteáiggi ektui. Nuorran seastigohtet vissui, seastit foanddaid bokte, geavahit áppaid, ávkkástallanprográmmaid ja guldalit podcastaid dan birra mo geavahit ruđa buoremus lági mielde. Dat lea diđolaš buolva mii háliida dahkat viissis válljemiid vai sihkkarasttášii buori boahtteáiggi, lohká Rosness.
Eanet go čiežas logi nuoras lea mihttu oamastit iežas viesu boahtteáiggis, boahtá ovdan raporttas.
Ohcet ráđiid ja čovdosiid
Ohcamis buori válljemii dadjet čiežas logi nuoras ahte geavahit neahttasiidduid main lea vejolaš buohtastahttit hattiid. Dasa lassin njealjis logi olbmos geavahit áppaid dahje vissis profiillaid sosiála mediain gávdnahan dihte buriid rávvagiid ekonomiijas, seastimis ja mo dinet eanet ruđa.
– Earenoamážit nieiddat leat beroštuvvan čuovvut ávžžuhusaid ja geahččalit buktagiid áppain ja sosiála mediain, boahtá ovdan raporttas.
(©NTB)
