-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASAT Ballet eatnamiid duššaduvvon ovdal go ášši olle duopmostullui

Ballet eatnamiid duššaduvvon ovdal go ášši olle duopmostullui

-

-

Dan lohká boazodoalli, gii ballá ahte ovdal go sin ášši lea ollen olmmošvuoigatvuođaduopmostullui, de leat plánejuvvon bieggafápmoprošeakta huksejuvvon ja duššadan sin orohaga eatnamiid.

Dál leat Åerjel Fovsen Njaarke orohagas, Gaska-Norggas, vuosttaldeame bieggafápmoguovllu sin orohagas, ja boazoeaiggát Arvid Jåma muitala vaikko Norga leage ratifiseren ILO 169, de lea hui váddása duohken das oažžut veahki.

 – Mu dieđu mielde ii leat vel geavahuvvon dat konvenšuvdna Norggas, ja orru maid mu mielas ahte Norgga eiseválddit eai beroš das maidege.

 

Miehtá orohaga

Jåma muitala 2008 rájes leamaš 25 bieggafápmoprošeavtta sin orohagas, ja dál leat čieža konsešuvnna addojuvvon ja leat njeallje hukseme. Okta prošeakta leage stuora bieggafápmoprošeakta mii manná miehtá orohaga, ja dan vuostá sis lei miellačájeheapmi mannan lávvordaga.

 – Mii leat vuosttaldan buot bieggafápmoprošeavttaid, muhto dát dálá prošeakta lea vearrámus. Min siiddas, gos leat golbma siidaoasi, šaddet buohkat unnidit ealuid, dahje okta mis ferte heaitit jus dat prošeakta čađahuvvo, lohká son.

 

Ii lobálaš

Geassemánu 15, beaivvi 2015 váiddii Åerjel Fovsen Njaarke bieggafápmoprošeavtta Fovsena diggeriektái, ja dálle gávnnahii Statkraft ahte prošeakta ii leat čađahanveara go ii leat gánnáhahtti. Jåma muitala garra politihkalaš váikkuheapmi oččodit prošeavtta gánnáhahttin, de hutke mihá stuorát prošeavtta, mii čuohcá sidjiide issoras garrasit.

 – Mii oaivvildit go viiddidedje prošeavtta, de eai dahkan ođđa konsešuvdnamearrádusa, muhto jotke dainna álgokonsešuvnnain. Danne ii leat dat lobálaš konsešuvdna, ja mii leat juo gáibidan ahte galgá dahkkot ođđa háldomearrádus ja mii leat dan juo sádden Fovsena diggeriektái, muitala Jåma.

 

Ruoŧas maid vurdet ILO 169

Ruoŧa beale boazosápmelaččat vurdet ahte Ruoŧŧa maid galgá ratifiseret ILO 169 konvenšuvnna, nu movt Norga lea dahkan. Henrik Blind, gii lea Tuorpon čearu boazoeaiggát ja leamaš vuosttaldeame ruvkke álggahemiid Gállohis, lohká jáhkkit ahte jus Ruoŧa stáhta maid ratifisere ILO 169, de dat nannešii sin rivttiid.

– ILO 169 ratifiseren livččii bidjan deattu stáhtii, go dál eai gávdno makkárge konvenšuvnnat maid Ruoŧa stáhta lea geatnegahtton čuovvut. Dat attášii Ruoŧa stáhtii, mii láve hearki olggobeale kritihkkii, váddásit dili čađahit sisabahkkenprošeavttain guovlluin gos sámit leat riekteguoddit. Ruoŧŧa oččošii váddásit čilget eará riikkaide movt hálddašit iežaset álgoálbmogiid, go ieža lávejit gozihit fas eará riikkaid, lohká Blind.

 

Doaivut buktit ráfi

Sárevuomi čearu boazoeaiggát, Peder Nutti, maid lohká doaivut ahte jus Ruoŧŧa livččii ratifiseren ILO 169 konvenšuvnna, de šattašii ráfi.

 – Mun doaivvun dat suodjalivččii min eatnamiid sisabahkkemiid vuostá nu movt ruvkedoaimmaid ja bieggamilloprošeavttaid, lohká son.

 

Eai vuordde

Jåma ii loga orrume ávkki ILO 169:s, ja go áššiin main čuoččuha Norgga lágat eai doala ILO dási, de ferte geahččalit ášši riikka duopmostuoluin.

 – Jus vuoittáhallá buot duopmostuoluin Norggas, de easka sáhttá olmmošvuoigatvuođaduopmostuolus geahččalit ášši. Muhto dasa manná guhkes áigi, ja dassái go ášši joavdá dohko, de huksejeaddjit jotket dainna ákkain ahte sis leat lágalaš lobit sajis, lohká Jåma gii ii oainne nu čuvges boahtteáiggi alcceseaset, ja dovdá sin Mátta-Sámi álbmoga eksisteansa lea áitojuvvon dán ášši geažil.

Son muitala ahte bieggafápmoprošeavttain álge fas mánnodaga bargat, eaige vuordde gal dassái go ášši lea ollen diggegottis meannuduvvot.

 

Sis lea duohta

Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáža Gáldu direktevra Laila Susanne Vars lohká ipmirdit ahte ILO vuogádat orru mohkkái ja maid ahte Åerjel Fovsen Njaarke orohagas lea duohta ahte go ášši sáhttá ádjánit oažžut ILO 169-vuogádagas ávkki. Vars lohká ahte riikkaidgaskasaš vuogádagat eai mana nu jođánit, muhto doppe gávdnojit vuogit movt sáhttet bargat.

 – Ášši sáhttet váidit riikkaidgaskasaš orgánaide, nu movt ILO áššečehpiidlávdegoddái. Go ILO lea bargiid ja bargoaddiorgána, de lea vejolaš Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvvi, mii ovddasta boazoeaiggádiid, dan dahkat. Maiddái Sámedikkis lea vuoigatvuohta raporteret sidjiide, lohká Vars.

 

Politihkalaččat veahki

Vars maid lohká ahte sáhttet ášši váidit ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddái.

 – Jođánepmosit soaitá oažžut veahki jus politihkalaččat ovddida ášši, ovdamearkka dihte ON erenoamášdieđiheaddji álgoálbmotvuoigatvuođaide Victoria Tauli-Corpuzii, lohká son.

 

- Advertisement -
-Almmuhus-