-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASATBallet boazo­doalu heahte­guohtuma billis­tit sávza­ealáhusa ovdii

Ballet boazo­doalu heahte­guohtuma billis­tit sávza­ealáhusa ovdii

-

-

Nordkalottfolket-áirras balaha sávzaealáhusa boahtteáiggi maŋŋel go orohat oaččui heahteguohtunlobi.

Eanandoallodirektoráhtta lea addán lobi geavahit Leaibbašmuotki Porsáŋggus heahteguohtumii gitta miessemánu 31. beaivvi rádjái. Dan moaitá Nordkalottfolket preassadieđáhusas, go Leaibbašmuotki lea ráfáidahtton boazodoalu vuostá ja geavahuvvo odne báikkálaš boanddain sávzaguohtumii. Nordkalottfolket dieđuid mielde lea orohaga boazolohku 6400 bohcco, ja jus buohtastahttá Nibio kártemiiguin, de lea guvlui biddjon bajimus lohku 200 sávzza ja lábbá.

– Dát gártá loahpalaččat vahágin sávzaboanddaide, geat geavahit Leaibbašmuotki guohtunguovlun. Guovlu ii gierdda sihke bohccuid ja sávzzaid. Go vel dasalassin orohat ieš čállá ahte eai sáhte johttát guottetáiggis, de ii leat váttis ipmirdit ahte guovllus bohtet leat bohccot gitta geassái, dadjá Nordkalottfolket sámediggeáirras Øyvind Lindbäck preassadieđáhusas.

Juolluduvvon juo ruhta

Son ii oainne boanddaide boahtteáiggi jus eai leat guohtunguovllut, ja dadjá dán politihka goaridit boanddaid. Seammás maid gažada go NATO-hárjehallan geavahuvvo ággan go lea eanas Romssas ja lulás.

– Guohtunroassu lea dovddus, ja dasa lea juo juolluduvvon 13,2 miljovnna liigeruhta heahtefoanddas. Orohagas lea maid juo šiehtadus Suodjalusain mii buhtada orohahkii sin doaimmaid ovddas Hálkaváre báhčin- ja hárjehallanfealttas. Ferte biddjot bargu oččodit šiehtadusa maiddái Suodjalusa ja sávzaboanddaid gaska, oaivvilda Lindbäck.

Ohcala ráđis doaibmabijuid

Dál son lea sádden Sámediggeráđđái reivve.

– Jus duođaid oaivvildit ahte bargat ovttaárvosašvuođa ovddas sámi guovlluin, de sáhttet álgit dáinna áššiin. Maiddái boanddat sámi guovlluin fertejit oažžut vejolašvuođa doaimmahit bargguid. Ii leat dušše boazodoallu mii dahká sámi servodagaid nanaguoddevažžan. Vuorddán ahte sihke NSR ja GB čájehit politihkalaš áigumuša áimmahuššat sávzaealáhusa, ja ahte sámediggeráđđi gávdná vuogi bissehit Eanandoallodirektoráhta mearrádusa mas leat addán Leaibbašmuotkki heahteguohtumii, dadjá Lindbäck.

Bohccot ja sávzzat bálddalaga

Lea 14A orohat mii oažžu heahteguohtunlobi guvlui, ja ovdaolmmoš Per John A. Anti mielas lea imaš go moitet mearrádusa, eandalii go lea goavvejahki.

– Dál lea goavvejahki, mii dieđus čuohcá. Geasseorohagas Hálkaváres lávejit mis bohccot, ja doppe guhtot sávzzat ja bohccot bálddalaga, dadjá Anti.

Son ii oainne das váttisvuođa, go ii han boazu ja sávza guođo dan seamma. Sis leat buorit vásáhusat geasseorohagas, gos sis leat moadde duháha bohcco giđas čakčii, ja diibmá ledje vel 1800 sávzza guovllus.

Anti dieđuid mielde lea 1934 rájes leamašan Leaibbašmuotki ráfáiduvvon bohccuide. – Mu mielas berrešii rahppot boazodollui. Go lea buorre báiki, gos áigá bievlá. Ja dat njárga han lea min orohaga siskkobeale, dadjá Anti.

Per John Anti. Vuorkágovva. Govven: Kila Anti.
Per John Anti. Vuorkágovva. Govven: Kila Anti.

Gielda vuostá sierralobi

Ságat-áviissa dieđuid mielde lea Porsáŋggu gielda sádden gulahallanvástádusa mas vuosttaldit addit sierralobi láhkaásahusas. Reivves, maid suohkandirektevra Bente Larssen ja eanandoallohoavda Ingrid Golten leaba vuolláičállán, moitet go ii namuhuvvo direktoráhtas ahte guovlu lea várrejuvvon sávzaealáhusa dihte. Deattuhit ahte eai leat árvvoštallan váikkuhusaid ealáhussii. Dehálaš oassin gieldda mielas lea maid ahte bohccot fertejit johttit gilvon eatnamiid badjel, ja eatnamat mat lea ráfáiduhtton.

Maiddái moaitá gielda go eai bija ráji man ollu bohccot besset guohtut ráfáiduhtton eatnamiin eanet go golbma mánu, ja vásihit ahte lea veadjemeahttun oažžut bohccuid eret mearriduvvon dáhtonii.

Háliidit dokumentašuvnnaid

Ohcamušas maid orohat lea sádden, boahtá Ságat-áviissa dieđuid mielde ovdán ahte 50-70 proseantta dálveguohtuneatnamiin eai leat olámuttos lohkkašuvvan guohtumiid geažil. Gielda áigu dál váidit mearrádusa, ja seammás bivdet duođaštusa ahte lea 50-70 proseantta dálveguohtuneatnamiin maid eai sáhte geavahit. Lassin bivdet árvvoštallat Leaibbašmuotkki guohtuneanan ja dan áigodaga heahteguohtumii, mii lea badjel golbma mánu.

E-boasttas maid agronoma Karl Paulsen lea sádden, doarju son Lindbäcka go ii oainne boahtteáiggi ealáhussii jus ii leat guohtun. Son oaivvilda boađus das lea ahte fertejit gilvojuvvon eatnamiin diktit sávzzaid, mat leat várrejuvvon dálvái šibihiidda.

Vástideame gažladaga

Sámediggeráđđi Maja Kristine Jåma dieđiha sms bokte ahte ráđđi lea vástideame gažaldaga maid Lindbäck lea sádden.

– Sámedikki čoahkkinortnega ektui galget čálalaš jearaldagat Sámediggeráđđái vástiduvvot guovtti vahkus. Gažaldat bođii njukčamánu 24. beaivvi. Dál vuos giitit gažaldaga ovddas. Mii leat bargame dainna ja áirras oažžu vástádusa áigemeari siskkobealde, čállá Jåma.

Ávvir lea maid viggan oažžut ságaide sávzaboandda gii doaibmá Leaibbašmuotkkis, muhto ii leat lihkostuvvan.

-Almmuhus-