Guovdageainnu suohkanis lea buorre orrut sihke mánnán, rávisolmmožin ja vuorasolmmožin, čállá Berit Anne S. Triumf dán lohkkiidreivves.
Guovdageainnu suohkanis lea buorre orrut sihke mánnán, rávisolmmožin ja vuorasolmmožin. Álo lea juoga maid sáhttá buoridit, ja nu leat ge dál ollu nanu ja čeahpes politihkkárat mat leat válgagiččuin álgán juo dahje fargga álgime. Báikkálaš politihkka Guovdageainnus lea earenoamáš ja hearvái, danin go mis leat ollu bellodagat maid gaskkas válljet. Dat leage hui buorre oaidnit ahte ovddeš suohkandirektevrra dieđihanášši ii leat baldán olbmuid searvamis báikkálaš demokratiijai, orro baicca boktán movtta politihkket.
Mis leat leamaš hástalusat mat dál lihkkus leat čovdojuvvon dan muddui ahte mis fas lea politihkalaš árgabeaivi nu mo mii dovdat dan. Guokte hástalusa leat man ovddal fertet boahtit. Leat dieđut mat fertejit čorgejuvvot ja fertet oahpu dás oažžut.
Mu ovddal lea boahtán guhkes čuoččuhuslisttu, ja oainnán dárbbu čilget fáktaboasttuvuođaid ja maiddái bidjat jearaldaga muhtun čuoggáide mat eai leat boahtán ovdan ášši almmuheamis maŋŋil go bođii ovdan mii lea dieđiheami sisdoallu. Mun deattuhan ahte dás válddán ovdan dušše dan mii guoská čuoččuhusaide mu vuostá, in ge daid eará áššiid suohkandirektevrra dieđiheamis.
Dás lea dieđusge sáhka Guovdageainnu suohkana ovddeš suohkandirektevrra dieđihanáššis, mas mun lean sivahallojuvvon ee. iežan rollaid seaguhan, válddi boastut geavahan, fámu boastut geavahan gittauvssaid duohken, in čuovo bálvalusgeainnuid, goaridan báikkálaš demokratiija ja suohkandirektevrra válddi njeaidán. Maiddái suohkana oasusfitnodaga bargi virgádeapmi lea seaguhuvvon áššái.
Dieđihuvvon olmmoš ii dieđe ášši sisdoalu.
Lea leamaš veadjemeahttun čoavdit ášši dan sivas go munnje ii leat ovddiduvvon mii lea ášši sisdoallu mainna suohkandirektevra válljii cegget dieđihanášši mu vuostá. Dán áššis lea sáhka gilvojuvvon viidát mu sealgge duogi nu ahte mun ii oba dieđe ge man birra lea hubmojuvvon ja čállojuvvon. Mun lean čakčamánus 2022 suohkanii čálalaččat ovddidan gáibádusa oaidnit sisdoalu váidagis maŋŋel go medias bođii ovdan ahte lea listu mas leat namuhuvvon olbmot. Leat máŋga ákka manin dáhtton oaidnit ášši sisdoalu, earret eará ahte lean bealálaš áššis ja maiddái GDPR-njuolggadusaid vuođul, mas čielgasit daddjo ahte olmmoš gii lea juogalágan listtus galgá ieš beassat diehtit dakkár listtu birra. Suohkanhálddahus mas bajimus hoavda lea suohkandirektevra, biehttalii addimis munnje áššedieđuid, čálle sii eai lean vel álgán meannudit ášši ja lea ášši mii ii leat almmolaš. Muhto suohkana dárkkistanlávdegotti čakčamánu áššebáhpiriin gal oidno ahte ášši lea meannuduvvon ja loahpahuvvon maid. Diet gávdnojit suohkana poastalisttuin ja dárkkistanlávdegotti čakčamánu áššečilgehus lea maid neahtas.
Danin in leat beassan oba árvvoštallat ge konkrehta dáhpáhusaid, ja maiddái vejolaččat njulget láhttenvuogi jus dat lea unohas leamaš earáid mielas. Lea riektesihkkarvuođahástalus go olmmoš ii beasa diehtit makkár sivahallamat su vuostá leat. Ieš alddis lea maid stuora persovnnalaš noađđi guoddit, go dieđán ahte lean váidon, muhto in dieđe sisdoalu.
Navddán ahte mu «ášši» ektui livččii álki leamaš gávdnat čovdosiid jus livččii ovddiduvvon njuolga munnje geasa ášši guoská. Lean sihke hárjánan ja mielas rahpasit ságastallat ja maiddái kritihkalaččat árvvoštallat áššiid. Dasa gullet sihke iežan ja earáid dagut ja meanut. Ii bat lean dat mii lei ulbmil dieđihanáššiin?
Goarida go dábálaš ságastallan báikkálaš demokratiija?
Mii sáhttit oahppat dán áššis ahte min siskkáldas diehtojuohkin sáhttá buoriduvvot. Válddán ovdamearkan ahte váidagis čuoččuhuvvo ahte mun lean gitta uvssaid duohken viggan bissehit suohkandirektevrra fállamis barggu namuhuvvon bargái. Diet ii doala oba deaivása ge, go bargi han lei virgáduvvon suohkana oasusfitnodahkii máŋga mánu ovdal go suohkandirektevra oaivvilda mu viggan bissehit virgádeami. Mu mielas lea govttolaš ahte bargi beassá ieš válljet gosa álgá bargui go lea nu lihkolaš ahte sus leat moadde bargofálaldaga. Vai dat lea maid čielggas, suohkana virggis lei arvat badjelis bálkáfálaldat, nu in leat bálkáfálaldaga bokte ge atnán dan fámu maid livččen sáhttán dahkat oasusfitnodaga stivrras. Sáhtán muitalit ahte áidna háve go lean sátnejođiheddjiin hupman bálká- ja bargiidpolitihka birra olggobealde formálalaš čoahkkimiid, lea go lean ságastallan ahte livččii jierpmálaš bálká- ja bargiidpolitihka bidjat suohkana oasusfitnodagaid eaiggátvuođadieđáhussii maid suohkanstivra dohkkeha. Dat han mu mielas ii goarit báikkálaš demokratiija, baicca buvttášii čorgatvuođa dainna lágiin ahte leat oktasaš prinsihpat vuođđun diekkár áššiin. Politihkalaš áššiid ii sáhte čoavdit dušše formálalaš čoahkkimiin, dat lea goit mu vásáhus. Go áššiid birra ságastallá ja atná áiggi vihkkedallat buriid ja heajos beliid, de láve dávjá buorre boađus šaddat dan beaivvi go galgá mearridit áššis. Ii dan sáhte oktage vuordit ahte eat galggaše hupmat áššiid birra maiddái eahpeformálalaš arenain. Lea maid oalle diehttelas ahte gitta uvssaid duohken eai dahkko politihkalaš mearrádusat. Ii han dat leat oba vejolaš ge, go áššit mat gáibidit politihkalaš mearrádusa mearriduvvojit stivrrain ja lávdegottiin gos leat sihke posišuvnna ja opposišuvnna áirasat oktan suohkana hálddahusain.
Lea go rollaseaguheapmi jus leat máŋga politihkalaš doaimma vai lea go dušše «irriterende»? Mii sáhttit oahppat hálddašit dan ahte jos muhtimiin mis leat máŋggat doaimmat, ahte mii eat gártta nuppiid durddidit dan geažil. Mun lean seamma olmmoš máŋgga rollas. Dat iešalddis ii leat mihkkege earenoamážiid. Lean 1995 rájes leamaš mielde suohkana iešguđetlágan politihkalaš doaimmain, ja nu sáhtán dadjat ahte mus lea guhkes hárjáneapmi leat gozuid nalde ja earuhit makkár gahpir mus lea oaivvis go meannudan áššiid iešguđetlágan stivrrain ja lávdegottiin.
Oasusfitnodaga stivrarollas leat oasuslága njuolggadusat maid mii galgat čuovvut, ja suohkanstivrarollas leat fas suohkanláhka, hálddašanláhka ja gustojeaddji láhkaásahusat mat leat guovddážis. Lean maiddái vuođđudusas leamaš suohkana áirrasin, ja doppe ges lea vuođđudusláhka mii lea stivrejeaddji. Dasa lassin lean servodatberošteaddji ja áŋgir bargat eaktodáhtolaš bargguid main lea báikkálaš servodahkii ávki. Maiddái dakkár čanastagaid lean čorgatvuođa dihte álo muitalan áššemeannudeamis.
Dat ahte máŋggain stivrrain lea mielde iešalddis sáhttá doalvut olbmo vaikko makkár mohkiide, muhto mun ieš in fuobmá ovttage ášši mas mun galggan seaguhan iežan rollaid. Baicca láven bivdit orgánaid árvvoštallat mu bealálašvuođa go dovddan ahte sáhttá dakkár dilálašvuohta gos earát oidnet mu bealálažžan. Go dieđán hui sihkkarit, ahte muhtomin mun lean njuolgut bealálaš omd. fuolkevuođa geažil, ja muhtomin lea fas orgána duohken árvvoštallat movt sii oidnet mu bealálašvuođa áššái/ohccái. Dieid beliid sáhttet buohkat iskat čoahkkingirjjiin, ahte lean go meaddán diekkár dilálašvuođain. Dat ii boađe gostege ovdan makkár rollaseaguheapmi lea dáhpáhuvvan nu ahte dat livččii ággan cegget dieđihanášši mu vuostá. Dan in oainne ovttage bidjan jearaldaga mediaáššiin mii dat livččii leamaš. Ammahal stivrrat ja čoahkkingirjjit goit livčče sáhttán veahkkin gávdnat konkrehta dáhpáhusaid. Dollet go čuoččuhusat oba deaivása ge?
Mii galgá vuođđun go bidjá dieđihanášši bargobiraslága vuođul?
Dat go suohkanis eai leat leamaš dieđihanrutiinnat sajis lea dieđusge čuohcan munnje persovnnalaččat eanemus. Go suohkanhálddahus ii leat árvvoštallan lea go dá dakkár kategoriijaášši mii boahtá dieđihanvuogádaga siskkobeallai oba ge, ii leat addán munnje dieđu ahte lean dieđihuvvon ovdal jagi maŋŋel go lean dieđihuvvon, lea juohkán listtu mas mun lea namuhuvvon máŋgga orgánii ja mediai nu ahte mun ieš in dieđe sisdoalu das, dat dieđusge leat duođalaš bealit sihke ehtalaččat ja persovdnasuodjalusa njuolggadusaid ektui. Mun sávan ahte diet bealit leat dál čorgejuvvon ja ahte bargiide lea boahtteáiggis vejolaš atnit dieđihaninstituhta bargobiraslága ulbmiliid ektui. Buot jođiheamis lea rabasvuohta, gulahallan, čorgatvuohta ja ovttasbargovuoigŋa dehálaš jus galgá nagodit maidege ovdánahttit.
