-Almmuhus-
-Almmuhus-
MAGASIIDNA Asbjørg Skåden muitun (r. 6.6.1946 – j. 24.4.2020)

Asbjørg Skåden muitun (r. 6.6.1946 – j. 24.4.2020)

-

-

Muhtin olbmot báitet nu šearradit ahte sii sáhttet dagahit ahte servodaga historjá rievdá. Asbjørg Hermine Eriksen Skåden lei okta dain. Garrasit dáruiduhtton márkosámi guovllus lei son okta dain guhte čuožžilii, áiggis goas dáruiduhttimis ain lei fápmu gilážiid sielu badjel. Asbjørg oinnii mekanismmaid mat váikkuhedje min servodahkii, ja váibameahttumit barggai son sámi identitehta, kultuvrra ja giela ovdii olles eallinagi.

Asbjørg čuoččui stargadit vel dalle ge go sámi áššit ledje garra dálkkiid sinne. Sáhttá máŋgga áššái guoggát, muhto ii dan dihte go lea sápmelaš, lea Asbjørg ieš sárdnon son lea siiddan oahppan. Dát oahppu lei sus vuođus buot iežas áŋgiruššamii. Earret eará Iinna ja Biras Sámiid Searvvis (IBSS) gonnes son álggu rájes gávccilotlogus ja máŋggaid jagiid áŋgirušai stivrra ja kulturlávdegotti barggu bokte giela, oahpahusa, báikenamaid ja báikkálaš sámi jahkegirjjiid ovdii, namuhan dihte moadde ášši.

Asbjørg lea gávccilotlogu rájes IBSS:s leamaš vuolggaheaddjin nu ollu áššiide ahte lea veadjemeahttun buot namuhit. Sus lei dat attáldat ahte čađahii áššiid ieš, ja dat leat dagahan ahte sámevuođas márkogilážiin Dielddanuoris ja Evenáššis dál lea buoret dilli. Ferte leat su nana jáhkku dasa ahte lei dehálaš dan dahkat, mii dagahii ahte son čuoččui njuolgat stuimmiid siste gávccilotlogu loahpageahčen go barggai ceggema dihte fálaldaga sámegillii iežas ja iežáid sámi mánáide.

Ovttas golmmain eará nissoniin gilis oinnii ahte jus guvlui galggaš šaddet sámi mánáidgárdi, de fertejit ieža dan álggahit. Nu álggahuvvui Sáráhkka sámemánák 1986:s. Asbjørg ja dat iežá nissonat adnojuvvoje measta oanegašjearggagin go sihte álggahit sámi mánáidgárddi gillái, mas meroštallon mánáidlohku dalle lei 3-5 máná. Vaikke vel lei garra vuosteháhku ja máŋga lossa bottu, de sii lihkostuvve. Mánáidgárdi, man namma dál lea Márkománák ja mas lea sadji 25 mánnái, lea dál šerres ásahus márkogilis.

Mánáidgárdi lea oassin historjjás stuorát vuostemielalašvuođas gilis mo galggai gieđahallat iežas sámevuođa. Galggaigo mánáidgárddi sámi profiila láivuduvvot ja čihkkojuvvot amas iežát fuotnut mánáid ja gili, nu mo soames vánhemat sihte? Vai galggaigo čuovvut Asbjørga ovdamearkka ja leat oinnolaš ja rámis iežas sámevuođain? Asbjørga váikkuheapmi dagahii ahte rámisvuohta ja oinnolašvuohta vuittii, lea juoga man mii leat sutnje agibeaivái giitevaččat.

Su rahčamuš sámegieloahppu ovddas lea oassin das. Sus lei oahpaheaddjeoahppu, ja de válddii lassioahpu sámegielas vai sáhtii leat sámegieloahpaheaddjin iežas ja iežáid mánáide 1987 čavčča rájes. Maiddá dalle vásihii vuosttaldeami gilis. Muhto dalle maid rámisvuođain ja oinnolašvuođain mii lea váikkuhan sihke dihto giliide ja su ohppiide. Su oahppit muitet ain dan oadjebas geađgejuolggi sámi identitehtii maid Asbjørg dalle čeggi, go ledje garra biekkaid siste. Son jotkkii sámegieloahpaheaddjin vuođđoskuvllas gitta 2005:i.

Asbjørg anii ávkki iežas gelbbolašvuođas našuvnnalaččat buorrin oppa sámeálbmogii. Son lei mielde earret iežá Sámi oahpahusráđis nubbinjođiheaddjin 1992 rájes ja jođiheaddjin 1993:s 1997:i. Doppe lei son guovddáš L97S ođastusain, mii lei vuosttaš sámi oahppoplánabuvttus mii govččai olles vuođđoskuvlla. Sus lei duohta beroštupmi olles sámi servodahkii, ja 1997:s 2001:i lei son válljejuvvon Sámediggái Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) ovddas.

Gait olbmot geat dovde Asbjørg ledje hirpmus man systemáhtalaš son lei duođaštit ja vurket. Máŋgga jagiin IBSS:s, oahpaheaddjin ja sámi áŋgiruššin lei son háhkan alcces stuorra vuorkká mas lea márkosámi historjá, giella, kultuvra, báikenamat ja nu ain. Mis lea buohkain oktasaš riggodat man leat su gaskkustandáhtus ožžon.

Asbjørg ii oainnat sáhttán vurket máhtu dušše iežas duohkái, nu ahte son álggahii lágádusa 1998:s vai iežát sáhttet dán máhttu oažžut álkit. Skániid girjie bokte leat almmuhuvvon badjel 60 girjji, sohkagirjjit, sátnegirjjit ja báikenammagirjjit, ja antologiijat, diktačoakkáldagat ja mánáidgirjjit. Dáin girjjiin lea ollu dán márkosámi dokumentašuvnnas, ja dát girjjit leat dál anus juohke áidna beaivvi.

2017:s geigejuvvui Asbjørgii Gonagasa ánsomedállja su áŋgiruššama ovddas márkosámi giela ja kultuvrra ovddas máŋggaid jagiid, dan son duođaid ánssášii. Asbjørg báhcá muitui okta dain dehálaš ovdavázziin márkosámi guovllus, ja su veahka ja maŋisboahttit sáhttet leat hui rámis su barggus. Son lei mielde rievdadit historjjá iežas áŋgiruššamiin. Dál mii váldit oasi veaga morrašis, seammás go gudnejahttit su eallima ja árjja. Ollu giitu Asbjørg, go stargadit čužžot riđus. Go it goassige guoggán go ledjet sápmelaš.

Čállán: Runar Myrnes Balto, Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) stivrra bealis, Ann-Mari Thomassen Iinna ja Biras Sámiid Searvi (IBSS) stivrra bealis.

- Advertisement -
-Almmuhus-