Šibitdoavttirinstituhtta ja álbmotdearvvašvuođainstituhtta leat bargamin ovttas dievva ođđa dutkanprošeavttaiguin mas áigot dutkat daid bakteriijaid mat eai šat reagere antibiohtadálkasiidda.
Šibitdoavttirinstituhtta ja álbmotdearvvašvuođainstituhtta leat bargamin ovttas dievva ođđa dutkanprošeavttaiguin mas áigot dutkat daid bakteriijaid mat eai šat reagere antibiohtadálkasiidda.
Bearjadaga boahtá dearvvašvuođaministtar Bent Høie ja eurohpáministtar Marit Berger Røsland šibitdoavttirinstituhttii, čilget daid ođđa dutkanprošeavttaid birra, mat gullet EU dutkan ja ovdáneami rámmaprográmmii, Horisont 2020.
Bakteriijat mat eai šat reagere antibiohtadálkasiidda, lea dál váttisvuohtan ja dat lassána máilmmis. Sivvan dasa lea go antibiohtadálkasat geavahuvvojit menddo olu.
– Jus antibiohta galgá leat buohkaide buorrin, de fertet bidjat mihtuid ja bargat dan ala ovttas. Váttisvuođain fertet bargat ovttas miehtá máilmmi, ja Norga galgá leat láidesteaddji dán barggus – erenomážit dutkamis, čállá álbmotdearvvašvuođainstituhtta preassadieđáhusas.
Dainna ođđa prošeavttain leat earret eará jurddašan dutkat duođalaš infekšuvnnaid buohcciviesuin ja gužžarávssádávddaid boarrásiin, geat orrot ruovttus ja buohcciviesuin.
Antibiohta geavaheapme njiedjan
Gaskal jagi 2012:s ja 2016:s njiejai antibiohta geavaheapme 16 proseanttain Norggas, čájehit ođđa logut álbmotdearvvašvuođainstituhtas.
Ovdáneapmi orru joatkimin. Danin lea ráđđehusa doaibmaplánaulbmil olamuttus, mii lea geahpedit antibiohta geavaheame 30 proseanttain ovdal 2020:s.
Maiddái rahčan geahpedit antiobiohta geavaheame elliide ja borramušráhkadeames lasihuvvo.
Justa dál lea Norga mii geavaha unnimus antibiohta elliide. Liikká čájehuvvo ahte leat elliin ain bakteriijat mat eai reagere antibiohtii.
(©NTB)
