Manne lea boazobargovuđot akademalaš oahppu ja dutkan dehálaš? Dan birra čállá Mikkel Nils Sara dán kronihkas.
Eallin- ja birgenlágiinis dahká boazoealáhus stuora ja dehálaš oasi olbmuid servvolašvuođain ja luonddubirrasis miehtá Sámi, ja nu lea dáin guovlluin unnit dehe eanet maiddái oktasaš sáhkan, beroštupmin ja máhttun. Ja váillošiige jus eat galggaše doaimmahit akademalaš boazoealáhusoahpu dákkár vuolggasajiin.
Sámi allaskuvllas lea dás ovdal leamaš boazodoallobacheloroahppu muhtin áiggi. Bacheloroahppu lea álgoprográmma alit oahpus. Dál lea dát oahppu evaluerejuvvon dehe ođđasit árvvoštallojuvvon. Evaluerema vuođul lea ásahuvvon ođđa Boazoealáhusa bacheloroahppu. Nammamolsun ii leat dahkkon iešalddis dušše nammamolsuma dihte. Ođastuvvon oahppoprográmma lea hábmejuvvon áigumušain fátmmastit veahá eará beliid go dat ovddit prográmma, ja das maid fátmmastit viidábut studeanttaid oččodeami dáfus.
Mii lea dasto alit dahje akademelaš oahppu boazoealáhusas?
Oanehaččat sáhttá ná čilget: Dat dieđus ii váldde beaivválaš boazobargguid oahpaheami saji, iige dieđus vel dange sajige mii oahpahuvvo joatkkaskuvlla boazodoallooahpus. Dan sadjái dat baicca hukse daid ala, vaikko gal ii gáibit ahte iešalddis praktihkalaččat galgá máhttit boazobargguid. Nubbin vuođđun dákkár ohppui fas lea diehtu das movt lea ealáhusa obaloga dilli leamaš ovdal ja movt lea dál. Das viidáset leat de máŋggat iešguđetlágán vuogit movt geahčestit ja lahkonit bargguid, eallin- ja birgenvugiid ja muđui ealáhusbirrasa gažaldagaide ja guorahallamiidda.
Man birra de, oanehaččat daddjon, jorret oahpu sáhkafáttát?
Na vuosttaš lea boazosápmelaččaid iežaset siskkáldas doaibma ja hálddašeapmi. Dás leat diehtu, máhttu ja doaibmavuogit huksejuvvon guhkes áiggi iešbirgejumi ja iešstivrejumi áiggi. Nubbi fas lea movt lea riektedilli ja dat movt riikalaš eiseválddit hálddašit ealáhusa ja eatnamiid mat dasa gullet. Go geahččá olles Sámi, de das leat ollu sullasasašvuođat, muhto maiddái iešguđetlágánvuođat. Beassat oahppat ja guorahallat dákkáraš sullasašvuođaid ja erohusaid boazobargguin ja almmolaš hálddahusain addá studeanttaide dieđuid, máhtuid ja gelbbolašvuođa maid dábálaččat ii oaččo eará alitoahpuin.
Manne lea boazobargovuđot akademalaš oahppu ja dutkan dehálaš?
Boazoeatnamat dahket stuora oasi dain riikkain gos sámi boazoealáhus doaimmahuvvo. Dat dieđus dahká deaivvadeami ollu earalágán ja muhtumin eananribadeaddji doaimmaid beroštumiiguin. Dás dattege lea nubbi bealli. Vuosttažettiin ahte bohccot eai ollásit ja čađat váldde saji dáin viiddis eatnamiin, muhto guhkes áiggiid jagis guđđet eatnamiid eallinbirasin máŋggasuorggát ealli sivdnádussii. Nu boazoeatnamiid várás atnin lea dien nai eallinbirrasa váras atnin. Nubbin ahte boazobargu lea erenoamáš dainna lágiin ahte lea soabadus elliiguin mat ellet luonddus mielde iežaset eami eallinbirrasis. Soabadeapmi bohccuin gáibida ja eaktuda máhtu mihttet ollu iešguđet beliid dan birrasis gos boazu galgá seailut. Visot dát dilli ja bargovuohki ovddasta mávssolaš máhtu gehččon dan dáfus ahte eallinbirrasiid máŋggabealalašvuođa massin ja dálkkádatrievdamat leat dán áiggi stuora hástalussan máilmmiviidosaččat, seammás go álgoálbmotdiehtu dákkáraš sáhkafáttáid dáfus lea oažžume bajiduvvon árvvu. Danne leage maid dutkiin lassánan beroštupmi boazobargiid dieđuide ja mihttemii. Dás lea goziheamoš ahte dutkan ja máhttohuksen galgá šaddat buorrin alcces boazobargui ja ealáhussii. Dasa lassin lea dárbu ovdánahttit oahpu mii boahtá ávkin almmolaš ásahusaide vai máhtolaččabut galggaše sáhttit hálddašit meahccebirrasa, ja muđui ávkin eará doaimmaide main leat čanastagat árbevirolaš ealáhuslágiide.
Ovddasguvlui mis galggaše dieđus olbmot geat ožžot buori birgejumi boazoealáhusas. Dán áigumuššii maid gullá ahte mis leat oahppan olbmot iešguđet doaibma- ja hálddašansurggiid bargguin, geat bures dovdet boazoealáhusa, eará árbevirolaš doaimmaid ja min meahccebirrasa. Dása lea boazoealáhusa bacheloroahppu okta dehálaš vuolggasadji.
