-Almmuhus-
-Almmuhus-
OĐĐASAT– Alimus­rievtti duopmu váikkuha eará bivdo­vuoigatvuođaide, maiddái Deanu­čázádagas

– Alimus­rievtti duopmu váikkuha eará bivdo­vuoigatvuođaide, maiddái Deanu­čázádagas

-

-

Ovdal beassážiid hilggui Suoma alimusriekti sivahallamiid áššiin mat gusket sápmelaččaid guolástanvuoigatvuođaide Deanučázádaga oalgejogain Ohcejogas ja Veahčajogas. Sámeráđi nubbijođiheaddji Aslat Holmberg jáhkká dan váikkuhit maid eará vuoigatvuođaide, nu mo Deanučázádaga guolásteapmái. 

Suoma stáhta bijai fápmui 2016:s guolástanlága Suomas buot stáhta gulli eatnamiidda mat rihkkot báikkálaš sápmelaččaid vuoigatvuođaid duođaštuvvon Suoma vuođđolágas.  Alimusriekti čuovvolii Lappi gearretrievtti duomu ja hilggui sivahallamiid dan viđa sápmelačča vuostá. Dát guolástanláhka guoská Deanučázádaga oalgejogaide, muhto ii Deanučázádahkii.

– Orru čielggas ahte Suopma ferte ođasmahttit lágaid. Alimusriekti cealká ahte ii oaččo leat vuođđolága vuostá ja danin lea dat nana duopmu. Stáhta ferte vuhtii váldit sámiid bivdo- ja kultuvrralaš rivttiid iešguđet láhkaásahemiin. Muhto mun in jáhke dat boahtte geasi, 2022 geasi, váikkuha. Ádjána várra guhkit áiggi duomu heivehit lágaide, joatká Sámiráđi Suoma beale nubbijođiheaddji, Aslat Holmberg. 

Son lohká ahte alimusrievtti duopmu ferte maid váikkuhit Deanučázádahkii go duopmu duođašta ahte ii galgga hehttet árbevirolaš máhtu sirdima boahttevaš bulvii. Aslat Holmberg duođašta jagi 2017:s ahte ii ožžon lobi veahkehit iežas 85-jahkásaš áhči buođđut Deanus Ohcejoga gielddas. 

– Eiseválddit vigge luossasuodjaleami namas ráddjet ahte sii geat eai oro fásta dáppe, sii eai oaččo mange láhkai searvat dan bivdui. Mii šattaimet dalle turisttaid jovkui go mearridedje ođđa ráddjehusaid Deanučázádahkii, lohká Aslat Holmberg. 

– Jus luossa ii lassán, de eat sáhte bivdit

Alimusriekti namuha dás ON siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamuša (SP-soahpamuš) suoji 27. artihkkala mielde. Dasa gullá maid vejolašvuohta boahttevaš bulvii oahpahit sámi kultuvrra.

– Jus smiehttat Deanu bivddu birra, ii leat sihkar ahte duopmu boahtá njuolga ja jođánit váikkuhit bivdui go leat nu unnán luosat ahte ii gierdda olus bivddu. Jus livčče luossa valjis, de beasašeimmet luosa bivdit dan duomu vuođul. Eat sáhte vuordit mii beasašeimmet bivdit seamma láhkai go ovdal, lohká Aslat Holmberg. 

Váikkuha eará vuoigatvuođaide maid

DUOPMU ČÁJEHA AHTE SÁMIIN LEA VUOIGATVUOHTA. Ohcejoga gielddas lea Ilmari Tapiola Vuovdaguoikka guolástangotti jođiheaddji. Vuorkágovva: Silje Malene Varsi
DUOPMU ČÁJEHA AHTE SÁMIIN LEA VUOIGATVUOHTA. Ohcejoga gielddas lea Ilmari Tapiola Vuovdaguoikka guolástangotti jođiheaddji. Vuorkágovva: Silje Malene Varsi

Vuovdaguoikka guolástangotti jođiheaddji, ohcejohkalaš Ilmari Tapiola, jáhkká alimusrievtti duopmu vaikkuha maid Deanučázádaga soahpamuššii man dál lea ráđđádallamin.

– Dál gártet váldit vuhtii sápmelaččaid vuoigatvuođaid go alimusrievtti duopmu lea Suomas buot bajimus. Dat čájeha njuolga ahte sápmelaččain leat vuoigatvuođat čáziide. Dat guoská maid bivddu boahtte geasi, 2022, gildosii man Suopma áiggui lágain gieldit. Dál šaddet smiehttat ođđasit, jus gildet, de besset vuoigatvuođalaččat lobi haga bivdit. Juoga láhkai fertejit boahtte geasi bivddu ordnet. Mun in jáhke sápmelaččaid vuoigatvuođat leat láhppon gosage vaikko lea fárren nuppi gildii, lohká Ilmari Tapiola.

Jáhkkimis váikkuha duopmu maid eará bivdduide

Son jáhkká maid ahte alimusrievtti duopmu maiddái váikkuha ealgabivdui ja rievssatbivdui. Mannan čavčča, jagi 2021, lei hirbmat ságastallan go sápmelaččat govssahalle go eai bivdán beatnagiiguin, nu mo láddelaččat geat bohte miehtá Suoma. 

– Mii leat šaddan gilvalit láttániiguin go rievssatlobit vuvdojit miehtá Suoma. Leat maid olu láttánat dáppe ja juohke ovttas máŋggat beatnagat. Mun jáhkán Meahcceráđđehus gártá dieid ge gáržžidit. Jáhkán dan váikkuhit ealgabivdui, lohká  Ilmari Tapiola.

Áššiid duogáš

Suoma alimusriekti cealká ahte Suoma guolástanláhka mii guoská stáhta eatnamiidda, bođii fápmui jagi 2016 álggus ja dagahii ahte báikkálaš sápmelaččat ledje ásahuvvon lobi háhkama dáfus seamma sajádahkii go guolástanturisttat. Guolástanlága lobálašvuođa iskama dihtii mearridedje Erkke Ovllá Eriksen, Heidi Eriksen, Kati Eriksen ja Anne Nuorgam lobiheamet vuokkain ja stákkuin guolástit 2017:s Veahčajogas, muhto go ii oktage johkafákta oaidnán sin, de váide iežaset. Gearretriekti hilggui sivahallamiid go sápmelaččain lea vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuohta. Alimusriekti čuovvolii gearretrievtti čovdosa ja cealká ahte vuođđoláhka ja guolástanláhka leat šaddan ruossalas dillái ja vuođđoláhka manná ovddabeallái.

Deanu oalgečázádagain lei guollebivddu dagu áigemuttus ráddjejuvvon guolástanlága vuođul. Báikeolmmoš Esko Aikio bivddii njáŋggofirpmiin Ohcejogas 2017 borgemánus gildojuvvon áiggis. Luondduriggodatguovddáža raporta čájehii ahte 2017:s lei doarvái luossa Ohcejogas, nu ahte luossavátnivuohta ii váikkuhan dasa. Nu Alimusriekti hilggui sivahallamiid Aikio vuostá.

SP 27 mearkkašupmi vuođđolágas

Alimusriekti cealká ahte vuođđoláhka mearrida eamiálbmoga kultuvrras suoji, ahte sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ja dasa gullet maid sámiid árbevirolaš ealáhusat nu go boazodoallu, guollebivdu ja meahccebivdu. Alimusriekti namuha dás ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamuša (SP-soahpamuš) suoji 27. artihkkala mielde. 

Vuoigatvuohta sáhttá ráddjejuvvot

Alimusriekti cealká duomus ahte sápmelaččaid guolástanriekti sáhttá ráddjejuvvot goargŋunguollenáliid dorvvasteami várás. Árbevirolaš kultuvrralaš guolástanvuoigatvuođa hárjeheapmi gáibida luonddu suvdilis ja ekologalaš Deanu guollenáliid seailuma ceavzilis dásis. Danin sáhttá guolástanrievtti ráddjet jus ráddjehusat leat ulbmiliid mielde. 

Soitet čuovvut láhkanuppástusaid

Yle Sápmái čilgeba professor Martin Scheinin ja doseanta Pauli Rautiainen ahte alimusrievtti duopmu nanne sámiid vuoigatvuođaid. Soai oaivvildeaba ahte dat sáhttá váikkuhit sápmelaččaid bivdovuoigatvuođaide. Martin Scheinina mielas lea mearkkašahtti ahte guolástuslága heiveheapmi lei ruossalassii vuođđolágain go ii sihkkarastán sámiid eamiálbmotrivttiid. Lohká dan čájehit ahte sii fertejit rievdadit láhkaásahusaid nu ahte sámiid eamiálbmotrievttit buorebut sihkkarastojuvvojit.

Alaguoddi Anita Haapakoski lohká Yle Sápmái ahte son jáhkká duomu váikkuhit garrasit maid guolástusráddjehusaide.

-Almmuhus-