Prošeakta NuorraBeassi lea diibmá ožžon 110 000 ruvdnosaš doarjaga gielddas ráhkadit earálágan fálaldaga nuoraide, mainna dál kulturmárkaniid oktavuođas álggahit.
Prošeakta NuorraBeassi lea diibmá ožžon 110 000 ruvdnosaš doarjaga gielddas ráhkadit earálágan fálaldaga nuoraide, mainna dál kulturmárkaniid oktavuođas álggahit.
Prošeakta NuorraBeassi lei diibmá ohcan 150 000 ruvnnu doarjjaruđa mánáid ja nuoraid eastadandoaibmabijuide.
Kárášjoga gielda juolludii diibmá skábman 110 000 ruvnnu prošektii fuolahus- ja sosiálaváldolávdegotti čoahkkimis, gos juolludedje doarjaga mánáid ja nuoraid gárrenmirkkuid eastadanbargui.
Iešguđet sivaid geažil goittot maŋŋonii prošeakta, muhto dál bidjet johtui kulturmárkaniid oktavuođas.
Dárbu earálágan fálaldagaide
Beassi stivrajođiheaddji Brita Kåven, gii maiddái lea prošeaktamielbargi, muitala ollu nuoraid ohcalit birrasa designa-, duodje-, kultur- ja dáiddadoaimmaide, maid nuorat ieža leat hábmen.
Seammás muitala son sin oaidnán dárbbašlažžan oažžut johtui dákkár prošeavtta.
– Mii leat iežamet oktavuođaid bokte beassan gullat ahte lea dárbu dákkár fálaldagaide.
Ii oktasaš deaivvadanbáiki
Mii gullat maiddái váhnemiin ahte nuorat váidalit go ii leat oktasaš deaivvadanbáiki, muitala Kåven Ávvirii.
NuorraBeassi čilge iežas ohcamis, man leat gildii sádden čakčamánu 30. beaivvi 2015:s, ahte bargojoavkku prošeavtta ulbmil lea plánet, heivehit ja čađahit doaimmaid nuoraide Beassi Kulturstašuvnnas.
– Gielddas ledje galgat dákkár fálaldagat, muhto mii oaidnit maiddái ahte dákkár doaimmat eai vuoruhuvvo politihkalašdásis ja lea váttis gilvalit eará surggiin, čilge Kåven.
Nuorat galget ieža heivehit
Eaktun juolludeapmái lea ahte bealli doarjagis mákso seammás ja reastasupmi go prošeakta lea čađahuvvon ja prošeaktaraporta ovdanbukton.
Prošeakta lea oaivvilduvvon nuoraide geat ohcalit fálaldagaid olggobealde organiserejuvvon doaimmaid, nu go valáštallamis, gos fálaldagat leat bures heivehuvvon.
– Mii háliidit oažžut nuoraid mielde jo álggu rájes ja oažžut sin searvat heiveheapmái ja fálaldaga láhčimii, čilge Kåven.
Háliidit dustet
Prošeavtta mihttun lea šaddat sierra organiserejuvvon forumin, gosa nuorat ožžot gullevašvuođa, dasa lassin besset ovdánit ja oahppat ovddasvástádusa, maiddái iežaset ovdáneami oktavuođas.
– Čájehuvvo ahte nuorat, geat eai beroš organiserejuvvon doaimmain, nu go valáštallamis, leat govviduvvon riskajoavkun ja gahččet dávjá olggobeallai. Gii de galgá fuolahit sin ja manne sidjiide eai galgga leat heivehuvvon fálaldagat? dadjá Kåven.
Brita Kåven muitala sin háliidit leat doppe dustemin justa fal dáid nuoraid.
Sii bovdejit nuoraid vuosttaš deaivvadeapmái maŋŋebárgga skábmamánu 15. beaivvi, gos buohkat sáhttet ovdanbuktit iežaset jurdagiid.
– Mis leat golbma NuoraidBeassi fáddáeahkeda kulturmárkaniid oktavuođas, skábmamánu 15., 16. ja 17.beaivvi, muitala Kåven, gii sávvá buot nuoraide buresboahtima.
Giitá ja rámida
Kárášjoga gieldda várresátnejođiheaddji John Nystad, gii dál doaibmá sátnejođiheaddjin, dáhttu giitit NuorraBeassi prošeaktaálggaheddjiid, go čájehit ovddasvástádusa servvodahkii.
– Máilmmi buorre, go Kárášjogas eaktodáhtolaš searvvit leat servvodatberošteaddjit, geat láhčet fálaldagaid olles servvodahkii. Lea buorre go Beassi lea oaidnán dáid nuoraid, geat gárvvisin láhččojuvvon doaimmaide eai searvva ja go leat háhkan prošeaktaruđaid láhčit sin ektui, rámida John Nystad.
Mii guoská Kåvena čuoččuhussii ahte dát suorgi unnán politihkalaččat vuoruhuvvo, de oaidná Nystad váttisvuođa, muhto ii loga gieldda dan dahkamin mielaeavttus.
– Mii oaidnit dan ja mii geahččalit buoremus lági mielde láhčit buohkaide, eatge eisege hilggo mielaeavttus ovttage joavkku. Dat gal šaddá boastut, loahpaha son.
