Sámi kulturmuittut duođaštit geavaheami, ja muitalit ealli historjjá dan birra geat mii leat. Min ovddasvástádus lea hálddašit dán árbbi buot min maŋisbohttiid várás, čállá sámediggeráđđi Hans Ole Eira (Gb) dán kronihkas.
Sámedikki dievasčoahkkin galgá duorastaga dán vahkus meannudit Áimmahuššan nammasaš dieđáhusa sámi kulturmuitosuodjalusa birra. Dieđáhus gártá deaŧalaš ja dárbbašlaš reaidun suorggi boahttevaš hálddašeapmái.
Sámi kulturmuittut leat duođaštussan geavaheapmái – leš dal mearka boarrásat ássamis vuotnagilis, boares viessu rabas šiljus, vai dat ollu mearkkat johtaleami ja ealáhusdoaimmaheami maŋis duoddaris. Munnje boazodoallin leat sámi kulturmuittut mearkageađgin ja muittuhussan eanadagas. Juohke giđa, nu guhkás maŋás go muittežan, lean mun ja mu bearaš johtán ealuin Náhpovuonas Guovdageainnus Lákkonjárgii Álttávuonas.
Sámi kulturmuittut leat duođaštussan geavaheapmái – leš dal mearka boarrásat ássamis vuotnagilis, boares viessu rabas šiljus, vai dat ollu mearkkat johtaleami ja ealáhusdoaimmaheami maŋis duoddaris.
Johtolagat eai leat merkejuvvon eai ge galbejuvvon. Duokkot dákko leat dulbmojuvvon luottat dahje vuodjinluottat, muhto guhkes gaskkaid ii báljo oidno ge geaidnu umáhtos čalbmái. Ellui ja midjiide geat jahkásaččat johtalit dán geainnu, oidnojit bálgát bures ja mearkkat leat ollu. Das leat dollasajit gosa mii álo bisánat bosihit ja jugistit gáfe. Das lea goahtesadji, várri man birra vuorrasiin ledje nu ollu muitalusat, ja maid sii oahpahedje midjiide dearvvahit gudnevuollegašvuođain. Geainnu guoras duoddaris mearragáddái leat ollu mearkageađggit ja muittuhusat sin birra geat leat geavahan dán guovllu ovdal min. Dain ollu iešguđet eanadagain leat kvalitehtat ja iešvuođat mat leat addán, ja ain addet, midjiide vejolašvuođaid. Eanadagat maiddái áimmahuššet min luottaid maŋit áigái seammás go dat čájehit midjiide mo min máttut ipmirdedje iežaset áiggi eanadagaid ja maid sii válljejedje dahkat dan vuođul.
Eanadagat maiddái áimmahuššet min luottaid maŋit áigái seammás go dat čájehit midjiide mo min máttut ipmirdedje iežaset áiggi eanadagaid ja maid sii válljejedje dahkat dan vuođul.
Boazodoallu ii leat okto guođđán mearkkaid. Miehtá sámi eanadagaid leat kulturmuittut. Sámi giliin ja gilážiin, Svahken rájes máddin gitta Várjjaga rádjai davvinuortan mii oaidnit mearkkaid sámi geavaheamis ja ássamis. Min máttut leat hárve čađahan stuorra sisabahkkemiid dahje guođđán áibmadas rusttegiid. Luottat leat gođđojuvvon oktii dálá huksehusaiguin ja iešguđet áiggiid doaimmaiguin. Mearálaš ássanviessu, buorre niitu, čila goddebivddu várás, goahtesadji árraniin, návstosadji, stáffu dahje áiti. Buot dát leat muitun daid olbmuid maŋis geat máhtolašvuođain, duhtavašvuođain ja fuolalašvuođain leat hálddašan daid riggodagaid maid luondu ja eanadagat leat addán.
Buot dát leat muitun daid olbmuid maŋis geat máhtolašvuođain, duhtavašvuođain ja fuolalašvuođain leat hálddašan daid riggodagaid maid luondu ja eanadagat leat addán.
Dieđáhus sámi kulturmuitosuodjalusa birra, Áimmahuššan, gieđahallá ollu iešguđet fáttáid, nu go dárbbu registreret eanet sámi kulturmuittuid, digitaliseret ja oktiiordnet kulturmuitodieđuid mat leat juo čohkkejuvvon, nannet sámi viste- ja fanassuodjalusa, bargat sámi bassi báikkiiguin boahtteáiggis, hálddašit sámi hávdemateriálaid ja ovttasbargat iešguđet hálddašandásiiguin ja čielggadit daid gaskasaš rollaid.
Dáinna dieđáhusain dovddaha Sámediggi čielga ovddasvástádusa iežas ovdahistorjjás ja historjjás. Mii fuolahit daid kulturmuittuid ja daid eanadagaid maidda dat gullet ja čujuhit čielga háltti dasa mo dát kulturárbi galgá hálddašuvvot ovddos guvlui. Sámediggi háliida nannet ovttasbarggu ja gulahallama báikegottiiguin sihkkarastin dihtii kulturmuittuid ja eanadatgeavahanmáhtu áimmahuššama. Dieđáhus addá rámmaid njuolggadusaid hábmemii ja konkrehta reaidduid vuorddehahtti, ulbmillaš ja ollislaš kulturmuitohálddašeapmái.
Go mii čuovvulit dieđáhusa, de mii váldit ovddasvástádusa das ahte sámi kulturárbbi galgá sáhttit gaskkustit boahtte sohkabulvii. Ja dan han áimmahuššan mearkkaša ge: gáhttet, fuolahit ja atnit ávvira.
