Sámediggi lea juolludan doarjagiid kulturprošeavttaide main lea ulbmil čohkket ja gaskkustit Sámi lagas historjjá.
Guhtta iešguđetge prošeavtta ožžon doarjaga Sámedikkis.
Okta prošeakta mii lea ožžon doarjaga lea «Finnmark 2020».
– Lea hui somá. Šattaime hui movtta das. Letne bargan beannot jagi oažžut ruhtadeami prošektii, nu ahte letne dieđusge hui movtta das, muitala Susanne Hætta.
Son dadjá ahte prošeakta lea oalle stuoris. Lea Finnmárkku birra, mii Finnmárku lea jo mo finnmárkulaččat oidnet iežaset. Prošeavttain leaba Susanne Hætta ja Johan Sara Jr. bargamin. Soai háliideaba muitalit historjjáid Finnmárkkus ja Finnmárkku birra. Dan áiguba dahkat mátkkošteami bokte gos deaivvadeaba olbmuiguin.
– Ahte ean čohkká dušše ieža ja oaivvil diŋggaid min stuora fylkka ja dan máŋggabealatvuođa birra mii mis lea, dadjá Hætta.
Soai áiguba ráhkadit njeallje buktaga. Johan Sara Jr. áigu ráhkadit dálááigemusihkkabuktaga ja dáiddafilmma. Susanne Hætta áigu čállit girjji ja ráhkadit govvadáiddačájálmasa.
Maŋideigga prošeavtta
– Áigguime álgit dán jagi, muhto go váillui ruhtadeapmi, de letne maŋidan álggaheami boahtte jahkái. Dat heivii maiddái bures koronadilálašvuođa dihtii, muhto áigo suoli álggahit borgemánu loahpas vai šaddá veahá aktivitehta, muitala Hætta.
Son dadjá ahte dat mii lea dehálaš lea ahte leat nu olusat olggobealde geat galget muitalit historjjáid Finnmárkkus ja Finnmárkku birra, earenomážit medias. Son dadjá ahte ii dovdda ahte ieža boahtit sáni sadjái beassat muitalit geat finnmárkulaččat leat.
– Lea juoidá Finnmárkkuin maid moai háliidetne suokkardit dáiddalaš vuogi mielde, dadjá Susanne Hætta.
– Lea dehálaš ahte finnmárkulaččaid identitehta čilgejit sii geat orrot dan regiovnnas. Muđui han leat dávjá earát geat eai gula deike geat dan čilgejit, ja máŋgii sáhttá dat šaddat áibbas boastut, dadjá sámediggeráđđi Henrik Olsen (NSR).
Juolludan masá miljovnna ruvnnu
Sámediggi lea juolludan 150 000 ruvnno Sámi lávddi prošektii duođaštit ja gaskkustit sámi teáhtera ja lávdedáidaga álggu kulturpolitihkalaš ja dáiddalaš ovdáneami čalmmiin. Ovcci lávdedáiddára leat filbmejuvvon prošeavtta vuosttaš oasis. Prošeavtta nuppi oasis, man leat gohčodan Sámi lávdedáiddainstituhttan, galgá prošeakta gárvvistuvvot dainna ulbmiliin ahte boahtteáigái šattašii ávkkálaš fápmoguovddážin. Čohkkejuvvon dieđut galggaše leat ávkin boahttevaš buolvva lávdedáiddáriidda ja vurkejuvvojit Sámi arkiivii, čuožžu preassadieđáhusas.
Riddoduottarmuseat leat ožžon 200 000 ruvnno digitaliseret dávvir- ja doaibmaarkiivva. Digitaliseren buktá olámuddui ollu dieđuid maid muđui eai livčče nu sadjosis. Dat dahká álkibun gávdnat buot mii lea Ridduoduottarmuseaid vuorkkás, sihke daidda geat barget doppe ja maiddái álbmogii.
– Lea dehálaš ahte sámi museat besset ávkkástallat ođđa teknihka nu ahte šaddá álkibun arkiveret ja ávkkástallat dan arkiivva, loahpaha Olsen.
Eará prošeavttat mat maiddái leat ožžon doarjaga lea Riddu Riđu sámi stand-up Reaškkas prošeakta. Prošektii lea juolluduvvon 200 000 ruvnno. Johan Sara Jr lea ožžon 90 000 ruvnno Ambient Yoik prošektii ja Unjárgga gielda lea ožžon 125 000 ruvnno Várjjatvuona luođit fas gullogohtet prošektii.
