Sámedikkis váilot čálalaš rutiinnat eai ge leat čielga njuolggadusat, muhto bargit leat hui áŋgirat ja organisašuvnnas lea buorre dáidu buoridit iežas. Nu cealká Riikkarevišuvdna.
Sámedikkis váilot čálalaš rutiinnat eai ge leat čielga njuolggadusat, muhto bargit leat hui áŋgirat ja organisašuvnnas lea buorre dáidu buoridit iežas. Nu cealká Riikkarevišuvdna.
Riikkarevišuvdna lea guovtti raporttas geahčadan lagabuidda Sámedikki stivrenvuogádaga, ja gesset oktii earret eará ná:
– Sámediggeráđis ii leat stivrenvuogádat čálalaš rutiinnaiguin mii livččii ulbmillaš sihkkarastin dihtii ulbmilolahusa Sámedikki mearrádusaide ja eavttuide dávistettiin. Geavahusas čovdet dattetge sihke mielbargit ja jođiheaddjit doaimmaid vásihusvuđot máhtu ja stuorra áŋgiruššama bokte Sámedikki parlameantta várás, čállo raporttas.
Revišuvdna čujuha maiddái ahte Sámedikki ekonomiijanjuolggadusain eai čilgejuvvo stivrenproseassat vuogádatlaččat, ja lea eahpečielggas guđet mihttomearit stivrejit doaimma.
Váldet fárrui
Sámediggeráđđi čállá preassadieđáhusas ahte váldet vuhtii dáid mearkkašumiid viidáseappot ja lohket leat buorren go riikkarevišuvdna lea vuoruhan guorahallat Sámedikki stivrenvuogádaga iežas hálddašanođastusas.
– Sámedikkis organisašuvdnan leat ollu doaimmat ja ovddasvástádus ollu surggiin, mii dahká ahte dat lea áidnalunddot Norgga hálddašanoktavuođas. Organisašuvdna lea ain oahppame ja mii háliidit ahte min doaibma kritihkalaččat árvvoštallojuvvo vai mii dađistaga sáhttit buoridit ja ovddidit iežamet, dadjá sámediggeráđđi Henrik Olsen preassadieđáhusas.
Njulget áššiid
Sámediggeráđđi čilge sii leat juo álggahan raporttaid čuovvulanbarggu, geahčadit čálalaš rutiinnaid vai buot ossodagain šattašii seammalágan čuovvuleapmi ja raporteren.
Sii lohket maid eanet fuomášumi bidjat boađusčujuheaddji raporteremii iežaset dokumeanttain, nugo jahkedieđáhusas ja ráđi dieđáhusas.
Riikkarevišuvdna čállá iežas nuppi revišuvdnaraporttas doarjjamearrádusaid birra, ahte eanaš doarjjaáššiin maid sámediggeráđđi meannuda, ahte duođaštuvvon ákkat leat njuolggadusaid mielde.
Muhto leat maid muhtin áššit, main mearrádus ii leat hálddahusa evttohusa mielde, eai ge gávdno iskanvejolaš ákkat.
Prinsihpalaččat lea heitot go ráđđi ii duođaš iežas mearrádusaid dáin áššiin, moaitá Riikkarevišuvdna.
– Mii oaidnit ahte lea dárbu ráhkadit čielgaseappo rutiinnaid sihkkarastin dihtii buori ákkaid mearrádusaide ja mat buorebut čielggasmahtášedje movt mearrádusat dávistit doarjjanjuolggadusaide, dadjá Olsen.
Nana áŋggirdeapmi ja čađahandáidu
Riikkarevišuvdna čállá maid ahte «Sámedikki bargit čájehit stuorra hálu oahppat ja ovdánit buot dásiin ja čađahit doaibmabijuid buoridan dihtii heittotvuođaid das mii lea albmosii boahtán.»
– Mun lean ilus go Riikkarevišuvdna lea maiddái oaidnán ahte Sámedikki bargit leat hui áŋgirat, ja organisašuvnnas lea buorre dáidu čađahit buoridandoaibmabijuid. Sámediggi lea ollu jagiid álggahan ollu doaibmabijuid ovddeš revišuvnnaid rávvagiid mielde, dadjá Olsen preassadieđáhusas.
