Kjell Magne Grønnli (Bargiidbellodat) lohká sin evttohan ráddjet ealgabivdiid vuodjima, go dálá njuolggadusaid mielde ožžot ohcamis bidjat nu ollu mađiijaid go háliidit.
Kjell Magne Grønnli (Bargiidbellodat) lohká sin evttohan ráddjet ealgabivdiid vuodjima, go dálá njuolggadusaid mielde ožžot ohcamis bidjat nu ollu mađiijaid go háliidit.
Kárášjoga gieldda biras-, plána- ja ovdánahttinváldolávdegotti jođiheaddji Kjell Magne Grønnli lohká sin evttohan rievdadusárvalusas ráddjet ealgabivdojoavkkuid vuodjima nu ahte eai oaččo lobi geavahit eará go guokte vuodjinmáđija.
Ohcet nu go háliidit
Ávvir jearrá lea go nu áddemis ahte juohke bivdojoavku oažžu ohcat nu máŋga vuodjinmáđija go beare háliidit, go njuolggadusain ii leat dat ráddjejuvvon.
– Dálá njuolggadusaid mielde ii leat ráddjejuvvon, muhto mis boahtá rievdadusárvalusas ovdan ahte juohke bivdojoavku oažžu geavahit dušše guokte vuodjinmáđija, čilge son.
Dispalávdegoddi lea poastalisttu mielde oktiibuot meannudan 156 ohcama geasseáigodagas, main ealgabivddu oktavuođas leamaš 65 ohcamuša. Ávvir ii goittot leat beassan oaidnit buot ohcamiid ja ággan leamaš dat ahte gieldda bealis ii leamaš daid áigi sáddet.
Dán 65 ohcamis lea Ávvir oaidnán 63 ohcama ja boahtáge čielgasit ovdan, ahte muhtin bivdojoavkkut leat ohcan ollu vuodjinmáđijaid ealgabivddu oktavuođas.
Ii sáhte kommenteret
Ávvir čujuha áššiide maid lea gávdnan ohcamiid geahčadettiin, earet eará áššemeannudeami mas dušše okta miellahttu lea čoahkkinbeavdegirjji mielde searvan ja vuolláičállán ohcamiid. Dasa ii loga son sáhttit vástidit maidige, go ii dovdda ášši, muhto čaimmiha go gullá Nikkinena eahpesihkkaris vástádusa.
Ávvir jearrá maiddái gieldda meannudannjuolggadusaid birra, gos ávžžuhuvvo ahte vuojána nummar galgá boahtit ovdan, muhto ii dattetge leat gáibádus. Grønnli dovddasta seammás ahte sin bivdojoavkku ohcamis ii boađe ovdan vuojána dovdonummar.
– Mii eat leat bidjan dan sivas jus vuoján billašuvvá ovdal dahje bivddu áiggi. Sierralohpi han lea čadnon olbmui, čilge son.
Fertejit árvvoštallat
Ávvir čujuha de njuolggadusaide main boahtá ovdan ahte dárbbašlaš dieđut ohcamiin galget maiddái veahkkin bearráigeahču oktavuođas. Ávvir jearrá ii go dat leat ávkin earet eará lobihis vuodjima bearráigeahčus.
– Dás leat guokte beali maid ferte árvvoštallat. Mii fertet árvvoštallat man álki lea oažžut ođđa vuodjinlobi vuojánii jus dat billašuvvá ja fertet árvvoštallat maiddái bearráigeahččobeali, čilge son.
Kjell Magne Grønnli lohká dás fertet ráhkadit álkes čovdosa jus vuoján bieđgana ja ahte bivdi sáhttá oažžut ođđa vuodjinlobi beaivvát ala gieldda bálvaluskantuvrras.
– Muhto dál ferte beare mannat dassážii go mii leat ožžon ođasmahttot ja dohkkehuvvot ođđa njuolggadusaid, deattuha son.
Govven: Astrid Helander (vuorkágovva)
Heaittihanplána ain jođus
Kárášjoga gieldda biras-, plána- ja ovdánahttinváldolávdegotti jođiheaddji Kjell Magne Grønnli dovddasta vuordán, ahte dispalávdegotti meannudeapmi ii velge mana nu go galggašii.
– Árvideames lávdegottis leat ain váilevaš oahpahusat, njuolggadusat eai čuvvojuvvo eaige meannuduvvo nu ahte buot áššit meannuduvvojit ovtta láhkai. Dáid váilevašvuođaid lean jo giđđat cuiggodan, deattuha son.
Ávvir čáliige jo giđđadálvvi dan birra, ahte gielda lea árvvoštallamin heaittihit sierralohpelávdegotti ja Grønnli dadjá sin ain bargamin dainna. Ođđa meahcástanlávdegoddi galgá ásahuvvot.
– Dát ášši lea sáddejuvvon geassemánus gulaskuddamii ja čakčamánu 1. beaivvi nohká gulaskuddanáigi, čilge son.
Mielas rievdadusaide
Kárášjoga Ealgabivdiidsearvvi jođiheaddji Jan Idar Somby lohká sin mielas rievdadusaide ja lohká sin jo ságastallan dan birra gielddain.
– Leamaš ságas ahte juohke bivdoguvlui biddjojit ovdamearkka dihte fásta máđijat. Mun in goittot dieđe maid gielda leš bargan dan ektui, dadjá Somby.
Ávvir čujuha Grønnli rievdadusevttohussii, mas ovdan boahtá bidjat guokte fásta máđija.
– Dat lea min mielas áibbas ortnegis. Ii oba dárbbašge eambo ja guokte máđija leat doarvái ja mii leat ovdal hállan dan birra, dadjá son.
Govven: Berit Marie Lise Eira (Vuorkágovva)
Dohkketmeahttun
Ávvir čujuha muhtin ohcamiidda, mas leat ohcan iešguđet máđijaid miehtá bivdoguovllu.
– Lea boastut addit nie ollu máđijaid iige leat riekta ahte besset vuodjit birra bivdoguovllu. Mii leat ovdal hállan ahte dát ii leat dohkálaš, dovddasta Somby.
Ávvir jearrá rihkku go dákkár vuodjin njuolggadusaid, mas deattuhuvvo ahte ii leat lohpi geavahit vuojána bivddu oktavuođas.
– Dat sáhttá. In dieđe sihkkarit, muhto sáhttá geavvat ahte geavahit vuojána bivddu oktavuođas ja dat ii leat riekta, dadjá son.
Ii leat ovttaoaivilis
Jan Idar Somby ii goittot loga sin searvvi bealis leat ovttaoaivilis, ahte vuojána dovdonummar galgá merkejuvvot ohcamii.
– Dat lea min mielas boastut, jus mus ovdamearkka dihte billašuvvá vuoján ja ferten luoikkahit sihkkela, de ferten viehkat gildii ordnet báhpáriid, vai oaččun dainna ođđa sihkkeliin vuoddját. Sierralohpi lea persovnnalaš ja galgá čuovvut olbmo, iige vuojána, deattuha son.
