Muhto gávdnojit maid báikkálaš erohusat, Guovdageainnu nissonat ellet olu guhkit go gaskamearri.
Muhto gávdnojit maid báikkálaš erohusat, Guovdageainnu nissonat ellet olu guhkit go gaskamearri.
Ákŋoluovtta dievdduid gaskamearálaš vurdojuvvon eallenahki lea 69,5 jagi. Muđui riikkas lea dat lohku 78,5 jagi. Dál áigot dutkit gávnnahit manne nu lea.
Finnmárkulaččain lea heajut dearvvašvuohta go muđui riikkas, muhto dutkamat čájehit ahte lea maid erohus álbmogiin.
Earret eará lea Guovdageainnu nissoniid vurdojuvvon eallenahki 83,5 jagi.
– Nissonolbmot Sis-Finnmárkkus ellet buot guhkimus olles fylkkas. Dat lea hirbmat miellagiddevaš. Lea go erenoamáš eallinvuohki sis, jearrá dearvvašvuođadutki Jorid Andersen Romssa Universitehtas.
Dutket golbma jagi
Dál álggaha son, ovttas eará dutkiiguin, prošeavtta mii galgá golbma jagi bistit. NRK dieđiha ahte Finnmárkku fylkkagielda lea vuolggahan prošeavtta.
Golmma suohkanis
Romssa universitehta, Davvi Universitehta ja Bergena Universitehta ovttasbarget dán prošeavttas, ja galget viežžat dieđuid Álttá suohkanis, Ákŋoluovtta suohkanis ja Guovdageainnu suohkanis.
– Mii galgat jearahallat nuorra ollesolbmuid, ja vuorrasiid geat leat boarráseappot go 65 jagi. Vástádusaid buohtastahttit 30 jagi boares iskkademiiguin, ja jápminsivvaregistariin jagiin 1987 ja 1988, lohká Andersen.
(©NTB)
