Guokte dearvvašvuođaprošeavtta ožžot oktiibuot 30 miljovnna ruvnnu dutkat kronalaš bákčasiid vuolledábiin ja mo oažžu dearvvašlaš boarisvuođa.
Chronic pelvic pain – replacing ignorance with competence lea ožžon 14 miljovnna ruvnnu geahččat kronalaš bákčasiid vuolledábiin.
– Mii áigut geavahit Romssa-iskkadeami dieđuid, Trøndelága dearvvašvuođaiskkadeamis ja Fit Futures nuoraidiskkadeamis, ja geahččat man dábálaš lea, maiddái almmáiolbmuin, dadjá prošeaktajođiheaddji Klinihkalaš medisiinna Instituhta professor Heidi Tiller.
Tiller lohká áigut ráhkadit buoret diagnostihkalaš reaiddu vai buoridit máhtu dábálaš váttisvuođa birra, masa unnán olbmot ohcet ja ožžot veahki.
Veahkkin leat dearvvašlažžan
Nubbi UiT-prošeakta, REinventing STrategies for healthy Ageing; Recommendations and Tools (RESTART) lea ožžon 16 miljovnna ruvnnu ja galget iskat mo gielddat ja eaktodáhtolaččat ovttas sáhttet veahkehit olbmuid dearvvašlaš boarisvuhtii.
– Mii áigut rekrutteret olbmuid Romssa-iskkadeamis geain lea buoidivuohta, geat čohkkájit menddo olu jaskat, geain lea lassánan váibmo- ja varrasuotnavigiid várra, ja sii geat lahkonit penšuvdnaagi. Sin áigut bidjat lášmmohallat. Áigut maid veahkehit movttiidahttimiin ja borrandábiiguin, dadjá prošeavtta jođiheaddji, servodatmedisiinna instituhta professor Sameline Grimsgaard.
Prošeavttas lea áigumuš gávnnahit lea go dát vuohki mii doaibmá. Jos doaibmá, de áigot ráhkadit manuála mii sáhttá geavahuvvot miehtá riikka.
