Váldosiidu-Hovedsiden | Ođđasat | Heajos bargobiras: – Čuohcá dearvvašvuhtii

Heajos bargobiras: – Čuohcá dearvvašvuhtii

Fonta sturrodat: Decrease font Enlarge font
image Leavnnja nuoraidskuvlla oahpaheaddjikantuvrrain leat váilevašvuođat doarvái, go doppe lea earret eará heajos sadji, ii leat áibmomolsunrusttet, iige bargoráfi. Oahpaheaddji, Ingrid Steinlein, lohká heajos bargobirrasa sihke fysalaččat ja psykalaččat čuohc

Ingrid Steinlein lea Leavnnja nuoraidskuvlla oahpaheaddji, ja čájeha Ávvirii iežas bargobirrasa. Kánturbeavdi lea guovdu láhtti earáid dulmmohagas, son čohkká gáržžes kantuvrras 20 oahpaheddjiin, mas dasa lassin vel ii gávdno áibmomolsunrusttet.

– Dát čuohcá dearvvašvuhtii, lohká oahpaheaddji, Ingrid Steinlein. Leavnnja nuoraidskuvllas gillájitge oahpaheaddjit heajos bargobirrasa ja váilevašvuođaid geažil, go oahpaheaddjikantuvrrat eai leat ođasmahttojuvvon dan rájes go skuvla huksejuvvui 1961:s.
 Golmma kantuvrii lea 20 oahpaheaddjái čáhkkejuvvon sadji iešguđet unna beavddážii, ja muhtumat juo dulmmohagas earáide. Suodjalanáittardeaddji duođašta oahpaheaddjikantuvrrain earret eará váilot áibmomolsunrusttet, doppe lea heajos čuovga, billašuvvan láset, muhto stuorámus heahtin lea heajos sadji ja váilevaš bargoráfi. Oahpaheaddji, Ingrid Steinlein, muitalage Ávvirii loses bargodili birra.
 – Bargomokta ii báljo gávdno, ja mus ii leat masa oba miellage vuolgit šat bargui, lohká Steinlein, ja lohká heajos bargobirrasa leat psykalaš deaddun.

Buohcá
Steinlein lea bargan skuvllas 10 jagi, ja muitala maiddái fysalaš giksin heajos bargodili.
 – Mun giksašuvvan oaivebákčasiin, lean váibbas go boađán barggus, ja vásihan maiddái skoavdevuolšši. Nu dovddan ge bures ahte mis ii leat áibmomolsunrusttet dáppe, lohká Steinlein. Son čilge maiddái kantuvrras lea hui heajos sadji, go son čohkká guovdu láhtti, ja masa juo eará oahpaheddjiid askkis.
 – Lea hui unohas guovdu láhtti čohkkát gokko olbmot joreštit ovddas maŋos, ja dat muitala ieš alddis juo ahte dáppe ii leat bargoráfi, lohká Steinlein. Son čilge kantuvrra doaibmat eambbo feaskkirin beassan dihte iešguđet lánjaide, go ráfálaš bargosadjin.

Olu liigebargu
Steinlein muitala iežas gártan olu friddjaáiggi ja liigenávccaid geavahit oahpaheaddjibargui, go skuvllas ii leat vejolašvuohta čađahit buot maid galggašii.
 – Lean olu diimmuid šaddan geavahit ruovttus bargui mii rievtti mielde galggašii dahkkot skuvllas juo, lohká Steinlein, ja namuha earret eará ráhkkaneami oahpahussii.
 – Dan maid mun dieđán lea ahte mun galggan oahpahit mánáid, ja ahte mus lea baggu dása ráhkkanit. De in dieđe šat eará ráđi go iežan friddjaáiggis ruovttus ráhkkanit, go skuvllas ii leat vejolaš dan dahkat, lohká Steinlein. Jeđđehussan Steinleinii ja eará oahpaheddjiide loses dilis lea leamašan ahte lea buorre biras bargiid gaskkas.
 – Lihkus mis lea buorre biras juobe min bargiid gaskkas, lohká son.
Jávohisvuođabággu áiton
 – Dáppe ii leat vejolašvuohta háleštit ráfis ge jus dása leaš dárbu, go joreštuvvo ja olbmot leat dás álo, lohká suodjalanáittardeaddji, Dagfinn Helnner, gii ballá oahpaheddjiid jávohisvuođabákku leat áiton.
 – Go dákkár gáržžes lanjain čohkkájit olu olbmot, de lea maid bahá ahte dieđut mat eai galgga boahtit albmosii gullojit, ja dat ii galggašii dáhpáhuvvat, lohká Helnner. Son čilge ahte diet lea dušše okta olu ovdamearkkain mii čájeha man duođalaš dilli sis lea.
 – Dálá bargodillii ii leat dohkálaš, lohká Helnner.

Eai vuorut divodeami
Doaibmi rektor, Lill-Tove Ottesen, muitala gielddas leamaš sáhka divodit oahpaheaddjikantuvrra 1990 rájes, muhto ahte dat ii leat dattege dáhpáhuvvan.
 – Gielddas ii leat leamašan ráđđi, ja go viimmat lea ráđđi, de eai vuorut skuvlla divodeami, ja nu jotketge maŋideames ášši, lohká behtton Ottesen.
Porsáŋggu gieldda ráđđeolmmái, Gunnar Lillebo, duođašta Leavnnja nuoraidskuvlla divodeami leat maŋiduvvon olu háviid.
 – Mis lea leamašan hui heajos ruhtadilli maŋimuš jagiid, ja gielddas ii leat leamašan vejolašvuohta dahkat stuorát investeremiid, ja dan dihte lea skuvlla divodeapmi maŋiduvvon, lohká Lillebo. Dán jagi lei rievtti mielde galgat johtui boahtit skuvlla divodeapmi, muhto dan sadjái divodit baicce basseaŋgga.
 – Politihkkárat leat dán háve vuoruhan divodit basseaŋŋa 16,1 miljovnna ovddas, ja dan dihte maŋiduvvo vuot skuvlla divodeapmi, lohká Lillebo.

Imašta vuoruheami

Ingrid Steinlein imašta gieldda vuoruheami, ja jearrala goas politihkkárat áigut duođas váldigoahtit oahpaheddjiid bargobirrasa.
 – Man guhká galgat mii vuordit ovdal skuvla divuhuvvo, ja dihtet go politihkkárat obanassiige man duođalaš dilli mis lea, jearrala son. Son oaivvilda leat alimus áiggis ahte politihkkárat dál vuoruhišgohtet skuvlla divodeami, ja cealká gieldda politihkkáriidda: – Dál fertebehtet álgit vuoruhit min bargosaji, vai mii beassat joatkit oahpaheames gieldda mánáid, loahpaha Steinlein.


  • email E-poasta du skihpárii
  • print Čálihanversudvna
  • Plain text Dábálaš teaksta
Merkejuvvon ná:
Eai leat mearkkat dán artihkkalii