Suohtas deaivvadeapmi sámiide

Sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmi orru šaddan sámiide deaivvadanbeaivin ja orru maid heivehuvvon eanet mánáide ja nuoraide. Deanu Šalddis čájehe mánát ja nuorat ahte sii barget kultuvrrain ja ahte sii leat duođai čeahpit.

Mun ávvudin Sámi álbmotbeaivvi golmma báikkis guovtti gielddas, Unjárggas fitnen birasviesus Vuotnabađas, Deanus ledjen Sirpmá skuvllas ja Deanu Šalddi birasviesus. Dat mii vuhtto dain doaluin gos fitnen lea ahte Sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmi lea šaddan sámiid deaivvadanbeaivin ja doaluin leat mánát ja nuorat guovddážis vaikko leat gal rávis olbmot geat dollet Sámi álbmotbeaivvi sártni. Unjárggas doalai Gunn Britt Retter sártni, Sirpmás sárdnidii Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars ja Deanus sárdnidii Trond Are Anti. Dat lea buorre go mánát ja nuorat ožžot vejolašvuođa hábmet Sámi álbmotbeaivvi iežaset kultuvrra čehppodagain ja Sirpmás ledje nuoraidskuvlla oahppit geat lágide Sámi álbmotbeaivvi doaluid.

Unjárgga doalut
Dat doalut lágiduvvoje Vuotnabađa birasviesus ja go fitnen doppe de ledje juo ollu olbmot boahtán dohko.
 – Mu mielas lea buorre ávvudit Sámi álbmotbeaivvi go dat lea goit mu mielas hui dehálaš beaivi, dadjá Asbjørn Gaski. Son muitala ahte son goit lea ávvudan dan beaivvi juo álggu rájes.
 – Nu go oainnát, de lea mun čiŋadan ja iežan mielas orun goit leat fiinnis vai mo? jearai son mus. Birra beavddi ledje muđui Ellen Wara, Oline Kristiansen, Marit Gaski, Marie Birgitte Utse ja Arne Andersen. Sii lohket iežaset mielas lea Sámi álbmotbeaivi maid šaddan vuogas deaivvadanbeaivin vuoras sámiide go dalle sáhttet sii ovttas muittašit dološ dáhpáhusaid ja fearániid.
Nuora guovtto Ørjan Trane ja Márget Smuk deaivvan go soai leaba mállásiid roggame ruittuin. Unjárggas han orrot boazo- ja mearrasámit, ja doppe ledje sihke bohccobiergu, gumposat, bohcconjuokčamat ja guollemálli. Dat guokte nuora dadjaba iežaska mielas lea buorre go mis lea Sámi álbmotbeaivi.
 – Mis sámiin ferte maid leat dákkár symbola ahte mis lea iežamet beaivi maid ávvudit, dadjá Ørjan Trane. Márget Smuk muitala ahte sutnje lea dat hui dehálaš beaivi go sus han lea riegádanbeaivi guovvamánu 6. beaivvi.
 – Juo, mun beasan dalle ávvudit duppalit ja dat lea hui somá, čilge Márget Smuk.

Sirpmá ja Ohcejoga doalut
Sirpmá ja Ohcejoga olbmot dolle oktasaš doaluid Sirpmá skuvllas. Doppe ledje hirpmat ollu olbmot, sii ledje boradeamen go mun bohten dohko. Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars lei boahtán doallat sártni.
 – Mun han lean dološ sirbmálaš go dolin han lei mu eadni, Elle Márjá, oahpaheaddjin dáppe. Moai oruime dáppe jagi ja mus han leat maid fuolkkit dáppe, muitalii Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars. Sártnistis válddii ovdan gillámušaid, geasa Sámediggi galgá leat ja maid Sámedikki boahtteáiggi. Laila Susanne Vars sádnái heivii bures ahte okta dain nuoramus ávvudeddjiin lei 8 mánnosaš Ole Petter Anti. Son lei čiŋadan čábbát ja sus lei Sámi leavga gieđas, go dát han lea su vuosttaš Sámi álbmotbeaivi. Ole Petter ja eará mánát ja nuorat han leat Sámi álbmoga boahtteáigi.

Deanu Šalddi doalut
Deanu Šalddis ledje maid ollu olbmot. Maiddái Bargiidbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji Helga Pedersen lei coggan gávtti ja ávvudii Deanus álbmotbeaivvi.
 – Mu mielas leat álbmotbeaivvi ávvudeamit šaddan hui buorren, lea buorre go mánát ja nuorat leat sii geat mearridit dán beaivvi, dadjá Pedersen ja son jotkkii: – Mii leat odne beassan oaidnit ahte Deanus leat čeahpes mánát ja nuorat go sii leat juoigan ja dánson dáppe ja sii ledje goit mu mielas hirbmat čeahpit.

Min kulturskuvla lea buorre
Mun deaivvadin ovttain nuorain gii lei mielde guoimmuheamen Deanu birasviesus, 14 jahkásaš Jon-Christer Mudelia, ja son ja earát geat ledje dánsume, leat vuoidan ámadajuid oalle ártegit.
 – Dan dánsuma leat oahppan dánsunkurssas maid Deanu kulturskuvla lágidii gieskat. Mun ferten rámidit iežamet kulturskuvlla go doppe lea mu mielas hirbmat suohtas ja mii oahppat ollu, dadjá Jon-Christer Mudelia.
Son muitala ahte dát lea vuosttaš geardde go son lea mielde dánsumis.
 – Mii plániimet skuvllas ahte galgat dánsut dáppe Deanu birasviesus Sámi álbmotbeaivvi ja mii leat hárjehallan ollu dasa. Mu mielas lei
suohtas dánsut ja oidnuige ahte geahččit orro liikome min dánsumii ja dat lea suohtas. In dieđe vuos joatkkán go dainna, dan ferten árvvoštallat boahtteáiggis, muitala Jon-Christer Mudelia.

– Geavat sámegiela
Deanu Sámeskuvlla rektor Trond Are Anti hástalii iežas sártnis Deanu olbmuid geavahit viššalit sámegiela beaivválaččat.
 – Deanu gielddastivra mearridii 1990-logu álgogeahčen ahte Deanu gielda galgá gullat sámegiela hálddašanguvlui. Deanu gielda lea dan mearrádusa vuođul geatnegahtton čuovvut Sámelága giellanjuolggadusaid. Dat mearkkaša ahte Deanu sámegielat álbmogis lea vuoigatvuohta oažžut diehtojuohkima ja bálvalusaid sihke čálalaččat ja njálmmálaččat sámegillii, sárdnidii Trond Are Anti ja son ávžžuhii Deanu gieldda olbmuid geavahit eatnigiela aktiivvalaččat gieldda ektui.

Trond Are Anti loahpahii iežas Sámi álbmotbeaivvi sártni vuolle-deatnulaš Per Fokstad sániiguin: "Giella lea váimmu dulka, sielu govva. Sámegiella dulko min dovdduid. Dat lea min ráfo buorástahttingiella. Dan giela mii dáhttut gullat min maŋemus heakka rohttemis" .   

Lasit: del.icio.us | Digg