Váldosiidu-Hovedsiden | Ođđasat | Okta nuoramusain

Okta nuoramusain

Fonta sturrodat: Decrease font Enlarge font
image Ánte Niillas Bergstrøm Oskal barggus Guovdageainnu dearvvasvuođaguovddážis, gos dán geasi gal ii bargga eará go moadde vahkku. Čakčat álgá son Hammerfesta buohccevissui bargat iežas doavttirvuoru mii bistá jagi. Dan maŋŋil ii dieđe vuos gos joatká. Gov

Guovdageaidnulaš Ánte Niillas Bergstrøm Oskal (25) gearggai doavttirskuvllas geassemánus ja lea okta nuoramus doaktáriin Norggas. Doavttirsadjásažžan lea son jo bargamin nuppi geasi ruovttusuohkanis, gos lea ožžon buriid fálaldagaid.

Jurdagat doaktáriin šaddat álge joatkkaskuvllas, go son geahčai ovtta filmma mii lei dahkon Amerihkás muhtin nuorra doaktára birra. Dat lei okta oasáš movttiidahttit Ánte Niillas Bergstrøm Oskala šaddat doaktáriin. Son vulggii joatkkaskuvlla maŋŋel Romsii čakčat 2005:s gazzat doavttiroahpu, ja gearggai geassemanus dán jagi. Lea dál okta nuoramus doaktáriin Norggas.

Stuorra rievdadus
Ánte Niillas Bergstrøm Oskal muitala jurddašallan maid son háliida lohkagoahtit, lágaid, medisiinna vai ekonomiija. Son mearridii álgit doaktáriin lohkat ja čađahiige dan jođánit.
 – Lei oalle stuorra rievdadus 19 jahkásažžii fárret unna báikkis stuorra gávpogii ja álgit lohkat doaktáriin, muitala son. Nuorra doavttir lohkáge váldon bures vuosttá skuvllas, vaikko bođiige unna sámebáikkis Guovdageainnus.
 – Buohkat ledje hui positiivalaččat mu vuostá, muhto dieđusge veahá gal lávejedje leaikkastallat nu go buohkat earátge, čaimmiha Oskal.

Doavttir sadjásaš
Go son álggii skuvlii, de jo nuppi geasi lei son barggus buohccebiillaid mielde Deanus, gos barggai guokte geasi.
 – Njealját geasi bargen mun sihke Guovdageainnus ja Deanus buohccebiillas, ja maiddái beassážii ja juovllaid veahá Guovdageainnus, čilge varas doavttir. Ánte Niillas B. Oskal muitala viđát jagi maŋŋel ožžon gaskaáigásaš doavttirbarganlobi ja oaččui Guovdageainnu suohkanis fálaldaga bargat doavttirsadjásažžan mannan geasi.
 – Suohkan fálai munnje jo nuppi jagi maŋŋel stipeandda, mii mielddisbuvttii ahte galgen bargat guokte jagi maŋŋel skuvlla, muhto dalle in váldán vuostá fálaldaga, muitá son.

Addá buori dovddu
Nuorra doavttir muitala suohkana leamaš árrat gozui alde ahte son lea lohkamin doavttirin. Maiddái atne dan hui árvvus ja háliidedje ahte galggan máhcat ruoktot bargui.
 – Mun válden suohkaniin oktavuođa jearrat geassebarggu viđát jagi maŋŋel, ja ledjege hui movttegat váldit mu vuostá go eai lean ožžon doaktára vuoruide, lohká son.  Oskal lohká addit buori dovddu go ruovttusuohkan atná árvvus lossa oahpu maid lea čađahan, ja dat movttiidahttá su vel eambbo.  
 – Lea somá go sii čájehit stuorra beroštumi lossa ohppui maid lean čađahan ja go árrat leat jo álgán čuovvut mu ovdáneami, deattuha son.

Ilus ja giitevaččat
Varas doavttir gii ieš lea bajásšaddan smávva báikkis, lohká sámegielat doaktáriid issoras dehálažžan sámesuohkaniidda.
 – Mu mielas lea hui dehálaš erenomážit sápmelaččaide iešguđet suohkaniiguin, ja mu ipmárdus lea ahte sii atnet dan hui árvvus go doaktáris lea sámegiella ja kulturmáhttu, deattuha son. Oskal muitala dan rájes go son álggii bargat doavttirsadjásažžan Guovdageainnus, de lea measta juohke buohcci atnán stuorra arvvus su sámegielat máhttu.
 – Sis geat leat leamaš mu luhtte, leat measta juohkehaš illudan ja leamaš giitevaš go lean sámegielat doavttir. Lea dehálaš ahte buohccit besset váttuid muitalit iežaset eatnigillii, lohká son.

Guokte váibmoášši
Oskal ii loga liikká geargan oahpuin, vaikko lea čađahan doavttirskuvlla, muhto baicce álgun go lea bargagoahtán buhcciiguin. Dál álgá dat duođalaš oahppu.
 – Mus leat guokte váibmoášši maid háliidivččen olbmuide muitalit. Vuosttaš váibmoášši lea sámi nuoraid birra, erenomážit dievdduid, go vásihan ahte eai oro liikká viššalat go nieiddat gazzat oahpu, vuoi eai go duostta geahččalit. Nu ahte mun ávžžuhan eambbo bártniid váldit oahpu ja luohtti alcceseaset, deattuha doavttir garra mihtuin.  
 Nubbi váibmoáššiin Oskal ávžžuha sámi olbmuid borrat eambbo dearvvašlaččat, eaige nu ollu buoiddi ja sohkkara, eastadan dihte váibmo- ja varrasuotnadávddaid. Eatge galgga vajáldahttit sohkardávdda.
 – Olbmot berrešedje borrat eambbo ráinnasbierggu ja roavva- ja garraláibbiid,  maiddái lihkadit unnimus diibmobeale beaivái viđa geardde vahkkus, loahpaha duhtavaš nuorra doavttir.

  • email E-poasta du skihpárii
  • print Čálihanversudvna
  • Plain text Dábálaš teaksta
Merkejuvvon ná:
Eai leat mearkkat dán artihkkalii