Váldosiidu-Hovedsiden | Ođđasat | EALÁT ođđa prošeaktaraporttas: – Norggas eanemus sisabahkkemat

EALÁT ođđa prošeaktaraporttas: – Norggas eanemus sisabahkkemat

Fonta sturrodat: Decrease font Enlarge font
image Astoáigebartaguovllut leat gáržžidan guohtuneatnamiid osiid mielde. Dá oaidnit bartta mii lea Riehppovuonávžžis, mii lea dál stuora astoáigebartaguovlu. Govven: Vidar Kristensen/Altaposten

EALÁT ođđa prošeaktaraporttas boahtá ovdan ahte Finnmárkkus – Norgga beale Sámis – lea eanemus sisabahkken boazodoalus go eará árkatalaš guovlluin. – Earret eará lea minerálaroggan okta sivva dasa, čilge Árktalaš Ráđi EALÁT diehtojuohkinprošeavtta prošeakta- jođiheaddji, Anders Oskal.

Árktalaš ráđi prošeakta EALÁT lea buktán ovdan sin maŋemus raportta dan 7. Árktalaš ráđi ministtarčoahkkimis miessemánu 12. beaivvi Nuukas, Ruonáeatnamis.
 Máilmmi boazoálbmogiid searvi (WRH) lea initieren ahte EALÁT prošeakta galgá bargat dálkkádatrievdamiiguin ja sisabahkkemiid boazodoalloeatnamiidda miehtá máilmmi. Dán prošeavtta oktavuođas boahtá ge ovdan ahte Norggas vásiha boazodoallu eanemus sisabahkkema guohtuneatnamiidda, eanet go eará árktalaš guovlluin.

Olu aktivitehta
Dan ođđa EALÁT prošeaktaraporttas čuožžu ge ahte guohtun lea vuođđu ealuide, ja eallu lea fas boazodolliid vuođđu ealáhusas. Ja čájehuvvo ahte Finnmárkkus lea eanemus sisabahkken boazodoalus go eará árkatalaš guovlluin.
 Ávvir humada ovttain gii lea bargan dáinna prošeavttain, namalassii Boazodoalu Riikkaidgaskasaš Guovddáža (ICR) direktevra ja lea Árktalaš Ráđi EALÁT diehtojuohkinprošeavtta prošeaktajođiheaddji, Anders Oskal. Son muitala ahte sisabahkken guohtuneatnamiidda lea okta dain stuorimus hástalusain boazodoalus. Oskal čilge sii leat gávnnahan ahte dát boahtá das go Norggas lea dat stuorámus boazodoalloservodat, ja Finnmárku lea guovddáš guovlu boazodoalus.
 – Mii leat oaidnán ahte Norggas lea hui bivnnuhin šaddan hukset barttaid, ja dát dáhpáhuvvá osiid mielde. Eará sisabahkkemat, mat leat earret eará bieggamillot, unnit fápmorusttegat, Suodjalushárjehallamat, luoddahuksemat ja nu ain. Ii leat álo nu ahte dárbbahit stuora huksemat ovdal go šaddá sáhka massimis guohtuneatnamiid, gáržžideapmi sáhttá dáhpáhuvvat smávit osiid mielde, čilge Oskal.

Muolkkut buorre ovdamearka
Son váldá Muolkkuid Hámmárfeasttas gássabuvttadeami ovdamearkan. Doaibma ii leat huksejuvvon guohtuneatnamiidda, ja olbmot imaštallagoahtit movt dát čuohcá ges boazodollui.
 – Muolkkuin fievrredit gáddái gássa ja oljju, mii fas geavahuvvo. Dasa lassin lassána dán guovllus olmmošlohku go dakkár doaimmat álggahuvvojit, ja šaddá eanet doaibma dán guovllus, mii fas addá váikkuhusaid boazodollui. Leat hui olu iešguđetlágan váikkuhusat, ja mii sáhttit sirret váikkuhusaid guovtti suorgái, namalassii dat mat njuolga čuhcet ealáhussii ja dat mat čuhcet eahpenjuolgut, muitala Oskal.

Badjelmeare
Mediain oidno dávjá ahte ruvkefitnodagat čájehit beroštumi boazodoalloguovlluide, dálkkádatrievdamat gáibidit ođasmahttojuvvon energiija ja nu šaddá olu sáhka bieggamilluid ja fápmorusttegiid birra.
  Nils Mathis Sara lea okta sis gii šaddá vásihit iešguđetlágan sisabahkkemiid. Son lea gullevaš Fiettarii, ja sin geasseguohtun lea Fálesnuoris. Dán guvlui lea earret eará Nussir plánegoahtán ásahit ruvkedoaimma, ja Finnmárkku fylkkagielda almmuhii álggus dán vahkku ahte Fálesnuorrái leat plánat hukset bieggamilluid. Dán guovllus lea juo ovdalaččas buođđu Borsejávrriin, ja lea okta dain stuorámus astoáigebartaguovlluin gos leat sullii duhát bartta. Sara gal oaivvilda ahte dál lea šaddan badjelmeare olu dán ovtta guvlui.
 – Dál gal leat bahkkegoahtán bearehaga, oainnán min orohagas ovdamearkka dihte. Doppe leat eanemus sisabahkkemat, ja dat dagaha hui váttisin min orohagas bargat boazodoaluin. Go guottetbáikkiide bahkkejit, de ii sáhte veaháge ovddasguvlui jurddašit, dadjá Sara.

Ruhttá stivre
Sara oaivvilda ahte gáržžideamit leat boahtán nu movt Oskal čilge, namalassii osiid mielde. Astoáigebarttat leat moaddelogi jagi badjel, ja dađistaga maid buđđo jávrriid. Doppe lea ruvkedoaibma ovdal leamaš, ja dat billistii olu eatnama ovdal go fas jávkkai. Dál lea fas sáhka šaddan ruvkedoaimmaid birra.
 – Mun in báljo nagot jáhkkit ahte vuoruhit dán ovtta orohahkii buot. Váikkuhusat maid dát buktá lea ahte olusat leat heaitán boazodoalus, sii vuollánit go beare olu sisabahkkemat leat. Dát sisabahkkemat buktet hui olu siskkáldasváttisvuođat, ja šaddá geahččalit doarrut iežas saji ovddas, čilge Sara.
 Su mielas lea ártet go eiseválddit eai beroš meahcceealáhusaid ja areálamassimiin, muhto son diehtá ahte lea álo ruhta mii stivre.
  – Ruhta orru čuohcan oaivái eiseválddiide, eai hal sii gal beroš jus ealáhusat nohket, cealká son.

Ipmárdus goabbat bealis
Arctic Gold lea okta fitnodat mii lea pláneme álggahit ruvkedoaimma Finnmárkkus, ja Ávvir gulaskuddá sin direktevrrain, Lars Åke Claessoniin, movt sin mielas lea dát raporta. Sii leat čuvvon dárkilit Sámedikki minerálabagadusa, ja sin mielas lea dehálaš gulaskuddat buohkaiguin geaidda bohtet čuohcat doaimmaiguin.
 – Mii eat olle nu beare guhkás jus eat gulahala nuppiin, muhto juste dien raportta ektui in hálit nu bearehaga dadjat. Mis leat unna ruvkeealáhusoasáš, ja dás lea sáhka stuorát guovlluin. Dát lea eambbo dakkár politihkalaš ášši Norgii, go sii han háliidit ruvkedoaimmaid. Nu sii gohččot min boahtit, ja mii doaimmahit dan barggu maid sii háliidit mii galgat bargat, dadjá Claesson, ii ge hálit eambbo dadjat ášši birra.

Suddjet guovlluid
Prošeaktaraporttas leat evttohan movt areálageavaheami ja dálkkádatrievdamiid hástalusaid sáhttá muddet. Raporttas boahtá earret eará ovdan ahte váikkuhusčielggadeami vuogit ferte buoridit ja geahččalit maid váldit dás vuhtii boazodolliid máhtu árbevirolaš areálageavaheami ektui. Ferte váldit vuhtii maid dálkkádatrievdamiid, mii boahtá oljo- ja gássainfrastruktuvrra geažil, ja geahčadit movt dálkkádatrievdadeamit čuhcet boazodollui dán guovllus, ja dasa lassin vel geahčadit movt industriáladoaimmat čuhcet.
  – Mu mielas galggašii juoga ládje nagodit suddjet boazodoaloguovlluid, go doaivvun dat lea buoremus vuohki. Ii oro mainnage eará nagodeame caggat, ja ealáhus ii nagot dán akto bargat, dadjá Sara.

Anders Oskal lasiha vel ahte boazodoallit sáhttet heivehit iežaset iešguđetge diliide ja ceavzit eanas hástalusaid, muhto jus guohtuneatnamiid massigohtet, de šaddá eará dilli.

  • email E-poasta du skihpárii
  • print Čálihanversudvna
  • Plain text Dábálaš teaksta
Merkejuvvon ná:
Eai leat mearkkat dán artihkkalii