Váldosiidu-Hovedsiden | Ođđasat | Vuordá ednos gávdnot

Vuordá ednos gávdnot

Fonta sturrodat: Decrease font Enlarge font
image Anna Ravna Gaup lea máŋgii čohkohallan iežas vielja boartát alde ja jurddašan. Son sávvá dál gávdnat iežas edno, vuoi oažžu ráfi. – Fidnen cahkkeheamen gintala njukčamánu čihččet beaivvi go sus lei riegádanbeaivi. Mun oađán hui hejot dán áigge ja morihan

Anna Ravna Gaup ohcala iežas edno ja sávvá su gávdnot go ođđa ohcan álgá vuossárgga. Diibmá golggotmánus jávkkai Heaika Máhtte Persen Guttorm, eaige leat vel gávdnan su.

Vuossárgga ohcagoahtá boles oktan Rukses Ruossain ja Siviilasuodjalusain Heaikka Máhtte Persen Guttorm. Anna Ravna Gaup sávvá ahte su eanu dál viimmat gávdnošii go unohisvuohta lea stuoris go ii leat diehtu mii lea geavvan.

Ohcagohtet ođđasit
Nuorta-Finnmárkku politiijaguovlu dieđiha sii dál, ovttasráđiid Rukses Ruossain ja Siviilasuodjalusain, ohcagohtet ođđasit kárášjohkalačča Jovnna Pier Heaikka /Heaika Máhtte Persen Guttorm. Bearaš dieđihii Heaika Guttorma jávkan golggotmánu 31. beaivvi 2010. Olu ohcamat leat dahkkon sihke Kárášjogas ja Leavnnjas dassážii go muhtii. Dál go muohta lea suddan, de ohcagohtet ođđasit Kárášjogas vuossárgga miessemánu 30. beaivvi ja Leavnnjas maŋŋebárgga 31. beaivvi.
 Nuorta-Finnmárkku politiija ávžžuha olbmuid ain sidjiide cavgilit jus leš dieđut mat sáhttet leat dehálaččat gos ja man láhkai ohcamat dahkkojit. Jus ovttasge leš dieđut dán jávkanáššis, cavgil tlf. 02800. Olbmot geat háliidit eaktodáhtolaččat leat mielde ohcamin Jovnna Pier Heaikka Kárášjogas, sáhttet boahtit Kárášjoga leansmánnekantuvrii guktui beivviid tiibmu 08.30.

Ii oidnon bohccis borggisteamen
Anne Ravna Gaup muitala ahte sis lávii iđđes measta gilvu gii ovddemuš cahkkeha dola, muhto diimmá golggotmánu 26. iđida ii oba suovastišgoahtán Heaikka luhtte. Anna Ravna muitá ahte anii dan imašin go lei hui buolaš dan iđida.
 – Orrut dás lahkalagaid dušše min olbmot, nu ahte láven geahčastallat gii ovddemuš cahkkeha dola, čaimmiha son ja joatká muitalit: – Mu guoibmi lei dahkamin dola ja mun geahčadin lássaráigge ja imaštin go ii lean Heaika-ednos vel cahkkehan dolla. Mun smihtten ahte lei ártet go ii lean vel ihtán suovva, vaikko dieđán ahte son láve sáhttit mannat ja jávkat máŋga beaivvi, ii han dat lean nu ártet go son han lei boaresbárdni.

Ahkit go ii gávdno

Anna Ravna Gaup lohká leat ahkidin go su eanu ii gávdno ja jurdagat gos son soaitá leat, leat máŋggaláganat.
 – Olbmos leat máŋggalágan jurdagat gos son lea ja mii obanassiige lea dáhpáhuvvan. Mun mánnán orron iežan áhku luhtte go eadni lei ollu meahcis, ja mun lean doppe bajásšaddan oktan iežan golmmain ednuin. Diet golbmasat ledje hui divrasat munnje ja ferten gal lohkat ahte mus lei buorre dilli sin luhtte. Heaika lei mu nuoramus eanu ja moai letnege vel ollesolbmo agisge orron seamma robi vuolde ja son lei eanu geainna mus lei lagamus oktavuohta, maŋŋel go eadni jámii, muitala son.

Divrras doarjja
Beaivválaš eallimis lohká Anna Ravna iežas edno, Heaikka, hui divrras doarjjan ja stuorra veahkkin.
 – Son lávii mu reŋgot jus manan gosage, kohkket mu herggiid ja obbalaččat geahčastallat stobu ja biebmat beatnagiid. Son lei divrras veahkki ja doarjja munnje.  Mađe guhkit áigi manná ahte almmái ii gávdno, de olmmoš ovttat láhkai ohcala ja jurddaša juohke láhkai. Dál lea dieđus nu guhkes áigi dassái go jávkkai ahte ii leat doaivva šat heakkas gávdnat, deháleamos dál lea gávdnat su ja lean máilmmi giitevaš buohkaide geat leat veahkehan ja ain veahkehit ohcama oktavuođas, lohká Anna Ravna Gaup ja deattuha ahte buot dieđut su edno birra leat dehálaččat ohcama ektui.

Geahččalan ohcat maiddái Suoma bealde
Heaika Máhtte lávii maiddái johtit Suoma bealde Anáris ja Avvilis márkanastimin ja de finaiga Anna Ravna ja su guoibmi Avvila bolesa luhtte dieđiheamen Heaika Máhtte láhppon ja guđiiga oktavuođadieđuid oktan govain.
 – Moai leimme guimmiin fitnamin Roavvenjárggas skábmamánu nuppi beaivvi ja boađedettiin bisáneimme vel Avvila bolesa luhtte ja guđiime sus gova ja dieđuid.   Ávvir muitalii Anne Ravnai leamaš oktavuođas Avvila bolesiin, ja doppe eai lohkan diehtit maidige áššis. Bolesbálvá Pasi Mäkinen ii gávdnan dieđuid dán ášši birra, iige lohkan jáhkkit dahkkon duođi eambo áššiin.
 – Mun gal lean hirpmahuvvan go eai oro váldán duođalaččat dán ášši, moai muitaleimme namaid olbmuin geaid Heaika dovdá ja geaiguin sus lávii oktavuohta, čilge Anna Ravna.

Eai áiggo ohcat Suomas

Kárášjoga boles Freddy Olaussen muitala vuossárgga sii fas ohcagohtet láhppon olbmo, muhto eai leat jurddašan ohcat Suoma bealde.
 – Mii ohcat smávva guovlluin Porsáŋggus ja Kárášjogas, doppe gos son lea maŋimus oidnon. Mis ii leat mihkkige sivaid jáhkkit ahte son livččii mannan Suoma beallái. Dieđán ahte bearaš lea geahččalan ohcat su maiddái Suoma bealde ja dieđán sudno fitnan Avvil bolesa ságain. Mii eat boađe váldit Avvila bolesiin oktavuođa dál go mii fas ohcagoahtit Kárášjogas ja Porsáŋggus. In dieđe diesa lohkat nu ollu ahte manin Suoma boles ii leat dahkan maidige áššiin, muhto son lea dieđihuvvon láhppon Norggas ja Norgga bolesat eai leat sádden makkárge dieđuid Interpola čađa Ruŧŧii eaige Supmii, loahpaha Olaussen.

  • email E-poasta du skihpárii
  • print Čálihanversudvna
  • Plain text Dábálaš teaksta
Merkejuvvon ná:
Eai leat mearkkat dán artihkkalii