Norgga luonddugáhtten searvi gáibidit oljobohkamiid Barentsábis bissehuvvot dassái go čilget makkár váikkuhusat Mexico Deepwater Horizon oljobohkanlihkohisvuođas gártet. – Ii leat dárbu leat nie dramáhtalaš, dadjá Norgga guolásteddjiid searvvi jođiheaddji, Reidar Nilsen.

Lars Haltbrekken, Norgga luonddugáhtten searvvi jođiheaddji, muitala leat guokte ohcama mat leat boahtán ENI ja Statoil oljofitnodagain maid sii vikkašit bissehit. Fitnodagat háliidivčče bohkat oljju Barentsábis, Lundeguovllus, mii lea gaskkal Goliat ja Snøhvit oljobohkanguovlluid, olggobealde Finnmárkku rittu. Dán guovllu lea Dálkkádat- ja nuoskidandirektoráhtta oaivvildan leat erenoamáš dehálaš ja rašes guovlun.
 – Dát guovllut leat dehálačča ja raši danne go leat láhka dan nu gohčoduvvon Tromsøflaket guovllu, mii lea dehálaš guollenálliide, go doppe lávejit veajehat orrut ja stuorrut. Diet guovlu lea maid erenoamáš dehálaš mearralottiid ektui go doppe leat bovttášlottit olu, ja mearraloddelohku lea njiedjamin dál, čilge Haltbrekken.  

Dramáhtalaš
 – Eiseválddit eai berre addit daid bohkanlobiid maid ENI ja Statoil leat ohcan. Sii berrejit ain juo vuos vuordit dassái go dihtet mo Mexico lihkohisvuohta váikkuha Mexico lundui, ovdal go addigohtet bohkanlobiid Barentsáhpái fas, dadjá Lars Haltbakken. Norgga guolásteddjiid searvvi jođiheaddji Reidar Nilsen ii leat ovttaoaivilis Luonddugáhttenservviin.
 – Mii gal luohtit Mearradutkaninstituhttii, ja sii eai leat gal leamaš Barentsábi bohkamiid vuostá, dadjá Nilsen. Son oaivvilda ahte ii leat dárbu oalát baláskit Mexico lihkohisvuođa geažil.
 – Ii leat dárbu leat nie dramáhtalaš ja oalát bissehit visot ovdal go diehtit ahte manne Mexico lihkohisvuohta oba geavai ge, dadjá Nilsen ja oaivvilda ahte Norggas lea oljobohkan čađahuvvon nu guhká ahte fitnodagat hálddašit dan.  – Norggas han leat oljju bohkan jo 45 jagi, eaige mis leat leamaš olu duođalaš lihkohisvuođat mat leat nuoskkidan luonddu. Oljobohkanfitnodagat dáppe han gal leat várra juoidá oahpan dán 45 jagis, eai ge dárbbaš olgoriikkain viežžat ovdamearkkaid go mis lea alddámet masa sáhttit čujuhit, Nilsen čilge.  

Oahppat lihkohisvuođas
ENI oljobohkanfitnodat lea dahkan nu gohčoduvvon riskaanalysa, mas guorahalle man váralaš lea dahje sáhttá leat jus bohkagohtet guovllus. Dan analysas galge maid ovdanbuktit daid vearrámus lihkohisvuođaid maid jáhkke sáhtit dáhpáhuvvat oljobohkanoktavuođas dien guovllus. Luonddugáhtten searvvis oaivvildit dán analysa leat menddo boarisin.
 – Dát analysa dahkkui 2009:s ja ovdal Mexico lihkohisvuođa, dalle eai diehtán ge ahte dákkár lihkohisvuođat sáhttet dáhpáhuvvat, dadjá Haltbakken. Nilsen maid oaivvilda leat dehálažžan oahppat Mexico lihkohisvuođas.
 – Mexico lihkohisvuohta duođašta ahte lihkohisvuođat sáhttet dáhpáhuvvat, ja dás berrejit oljobohkanfitnodagat oahppat, vuoruhit sihkarvuođa ja nannet dan vel eanet, čilge Nilsen. Son deattuha dattege ahte Norgga Guolásteddjiid searvi ii leat rievdadan oainnus Lofuohta oljobohkamiid ektui.
 – Mii eat leat mielas oljo- dahje gassabohkamiidda Lofuohta guovlluin. Dan vuostá mii gal leat leamaš juo máŋggaid jagi ja leat ain vuostá, dadjá searvvi jođiheaddji, Reidar Nilsen.

Doaivva
Lars Haltbakkenis gal lea doaivva ahte eiseválddit doahttalit Luonddugáhtten searvvi gáibádusa, go lea mediaid bokte gullan Energija- ja biraslávdegotti jođiheaddji, Erling Sande, dadjamin ahte maŋŋil Mexico lihkohisvuođa sáhttá leat áigeguovdil geahčadit ja ođđasit veardádallat daid bohkanlobiid mat leat addon bohkamiidda Barentsáhpái.
 – Mu mielas livččii de lunddolaš biehttalit addimis ođđa lobiid maid, dadjá Haltbakken.

Boasttu dieđuid gilván

Luonddugáhttensearvi lea preassadieđáhusas čállán ahte válmmasvuođadoaibma mii galgá dustet fáhkkatlaš nuoskkidemiid Oarje-Finnmárkkus lea hedjonan. – Ii leat duohta, dadjá Roll Stiansen gii lea jođiheaddji lávdegottis mii galgá dustet dákkár nuoskkidemiid.

Norgga Luonddugáhtten searvi čállá preassadieđáhusas earet eará ahte Oarje-Finnmárkku gielddaidgaskasašlávdegoddi mii galgá dustet fáhkkatlaš nuoskkidemiid (Interkommunalt utvalg for akuttforurensning i Vest-Finnmark), lea muhtin gulaskuddancealkámušas čuoččuhan ahte Barentsábi oljofitnodagat leat unnán searvan nannet válmmasvuođadoaimmaid mat galget dustet fáhkkatlaš nuoskkideami Oarje-Finnmárkkus.

Válmmasvuođa dilli
Preassadieđáhusas čuoččuhit maid lávdegotti leat cuiggodan go válmmasvuođadoaibma mii galgá suodjalit oljonuoskkideami lea hedjonan maŋimuš mánuid.
 – Lávdegoddi lea oaivvildan válmmasvuođadoaimma hedjonan, vaikke bohkandoaimmat Goliat ja Snøhvit guovllus leat lassánan. Jus dáhpáhuvvá lihkohisvuohta, de sáhttet leat duođalaš váikkuhusat go válmmasvuohta lea hedjonan, čilge Haltebakken. Son oaivvilda bohkandoaimmaid lassáneami maid loktet lihkohisvuođavárraga.

Eai leat duođat
Gielddaidgaskasaš lávdegotti jođiheaddji, Roll Stiansen, muitala ahte preassadieđáhusas eai leat rivttes dieđut.
 – Eat mii leat lohkan ahte válmmasvuohta lea hedjonan, dadjá Stiansen ja duođašta lávdegotti leat čuoččuhan gulaskuddancealkámušas oljobohkanfitnodagat unnán leat searvan válmmasvuođadoaimmaid nannemii.
 – Min mielas fitnodagat leat unnán searvan dása, muhto dat ii mearkkaš ahte válmmasvuohta lea hedjonan, čilge Stiansen.

Lasit: del.icio.us | Digg