Suhttan luossadutkiide

Suoma bealde oassi guolásteddjiin leat suhttan dutkiid ala eai ge dan dihte hálit almmuhit iežaset sálašdieđuid. Luossadutki Eero Niemelä mielas dát lea ártet ja jurddašmeahttun.

Lávvardaga suoidnemánu 10 b. čálii Ávvir, go bivdit Suoma bealde leat čuorbbit dieđihit luosaid. Luossadutki Eero Niemelä mielas ii leat ovtta dássásaš, ahte Norgga bealde guolásteddjiin lea geatnegasvuohta almmuhit iežaset sálašmeriid, muhto ii Suoma bealde. Niemelä mielas dás lea ruossalasvuohta. Su oainnu mielde ođasmahtton Deanu soahpamuššii galggašii čállit njuolggadusa, man geažil buot luossabivdit galggašedje almmuhit sálašmeriideaset, sihke Norgga ahte Suoma bealde.
    Suoma beale Ohcejoga girkosiidda ja Njuorggán guolástangotti ságajođiheaddji mielas ii veahket bágget guolásteddjiid almmuhit sálašdieđuid dutkanguovddážii.

Moaitá dutkiid
Ohcejoga girkosiidda guolástangotti ságajođiheaddji, Olavi Aikio, moaitá dutkiid. Su mielas guolásteddjiin ii oaččo bágget almmuhit iežaset sálašmeriid. Su mielas áššis ii leat ruossalasvuohta, ahte Norgga ja Suoma bealde lea earálágan njuolggadusat sálašmeriid almmuheami ektui.
— Dutkit isket bákkuin bilidit dán ášši. Dáinna ládje ii oaččo bohtosiid. Dat ii boađe doaibmat, dadjá Aikio. Son lasiha, ahte ođđa njuolggadus dušše bilidivčče guolásteddjiid ja dutkiid oktavuođa.
— Dutkit leat min reaŋggat, eai ge bolesat. Sii leat dušše dutkit, geat buktet bohtosiid luossanáli birra. Dutkiid mielas sii ieža leat dat geat galggašedje stivrret guolástangottiid áššiid, čuoččuha son.
 
Eai áiggo almmuhit
Ohcejoga girkosiidda guolástangotti ságajođiheaddji dadjá leat gullan, ahte bivdit eai áiggo almmuhit guovddážii man ollu sii leat goddán guoli, jus boahtá bággu dahkat dan.
— Dáppe leat máŋggalágan váttisvuođat. Dutkit leat suhtadan muhtun olbmuid, geat leat almmuhan, ahte sii eai muital sálašmeriid dutkanguovddážii, vaikko livčče bággu, muitala son.

Ferte duođaštit
Niemelä dadjá, ahte jus dát lea duohta, de ferte gávdnot duođaštus áššái sihke čállit bajás geat dutkiin leat iskan stivrret bivddu muddema.
— Dutkit jotket iežaset dutkanbarggu fuolatkeahttá guolástangotti čuoččuhusain, lohká luossadutki. Norgga bealde ii leat dákkár váttisvuohta. Doppe olbmot áddejit Deanu luossanáli árvvu nuppe láhkai go Suoma bealde, lasiha son.

Ii doarvái resurssat
Njuorggán guolástangotti ságajođiheaddji, Aslak Kylmäniemi mielas dakkár njuolggadusa ii gánnet čállit Deanu soahpamuššii, jus ii leat goittot vejolašvuohta čuovvut, ahte buohkat barget njuolggadusa mielde. Son lea ovttaoaivilis Ohcejoga girkosiidda guolástangotti ságajođiheddjiin, ahte ii veahket jus olbmuid bágge almmuhit iežaset sálašdieđuid. Kylmäniemi vávjá, ahte jus luossabivdiid iská bágget, de geahppánivčče daid guolásteddjiid lohku, geat dieđihit guovddážii dieđuideaset.  
     Niemelä mielas olbmot leat doavkki ja jurddašmeahttumat, jus eai almmut dieđuid guovddážii.
— Sii eai dalle beroš luossanális, dadjá son.

Dihtet ášši
Aslak Kylmäniemi lea ieš maid leamašan čoaggimin luosaid čuopmačájánasaid. Son lea fuomášan, ahte oassi báikkálaččain ja turisttain eai hálit almmuhit man ollu guoli sii leat goddán. Sivvan lea namalassii, go sii leat suhttan Ohcejoga dutkanguovddáža ala, go dutkit leat dadjan iežaset oainnu man láhkai luossabivddu galggašii muddet. Kylmäniemi lohká su diehttit, ahte maiddái dutkanguovddážis dihtet ášši birra.
— Bargit dutkanguovddážis barget divrras barggu. Jus guolásteaddjit almmuhit sálašmeriideaset, de das ávkašuvvet buohkat, guovddáš ja guolásteaddjit. Dainna ládje statistihkkat buorránit, lohká Kylmäniemi. Su mielas dalle daid loguid vuođul lea vejolašvuohta háleštit bivddu gáržžideami birra.

Ferte bissut rollas
Njuorggán guolástangotti ságajođiheaddji ávžžuha, ahte bargit dutkanguovddážis bissot iežaset rollas ja barget boahttevuođas dušše dutkanbarggu. Son jáhkká, ahte dainna ládje dutkiid ja guolásteddjiid oktavuohta buorrána.
    Aikio mielas dán rádjai lea doaibmán bures.
— Olbmot gal almmuhit sálašmeriideaset vaikko ii leat ge bággu, eai dieđusge buohkat, čilge Aikio. Son lasiha, ahte dát luossastatistihkkat gal muitalit sullii makkár lea luossanáli dilli.

Lasit: del.icio.us | Digg